Suomen sisällissota 1918 (jan 27, 1918 – may 15, 1918)

Description:

Sisällissota alkoi 28. tammikuuta 1918, kun punaiset aloittivat Helsingissä vallankumouksen. Punakaartit saivat ilman vastarintaa viralliset rakennukset hallintaansa, ja punakaartien poliittinen johto perusti Helsinkiin Kullervo Mannerin (1880-1938) johtaman kansanvaltuuskunnan. Kun osa porvarillisesta hallituksesta pakeni Vaasaan ja jatkoi siellä toimintaansa Vaasan senaattina, hallittiin Suomea kahdesta paikasta.

Samana päivänä kun punaiset aloittivat vallankumouksensa, porvarillinen Suomi aloitti oman vapaussotansa ja venäläisten riisumisen aseista Pohjanmaalla. Näin valkoisiksi kutsutut porvarit uskoivat turvaavansa Suomen valtiollisen itsenäisyyden. Viipurissa sota alkoi sisällissotana, kun valkoiset ja punaiset taistelivat Venäjältä tulleen asejunan hallinasta.

Punaiset saivat yllättävän helposti valtaansa Etelä-Suomen teollisuuspaikkakuntia Tampereen eteläpuolelta. Valkoisten tärkeintä tukialuetta oli Pohjanmaa, mutta myös Karjalassa oli vahvoja suojeluskuntien joukkoja. Molemmat puolet yrittivät ottaa joukkojen kuljettamisen kannalta tärkeät rautatiet valvontaansa. Valkoiset onnistuivat säilyttämään rautatieyhteyden Pohjanmaan ja Karjalan välillä, kun Haapamäen risteysasema jäi valkoisten puolelle. Sen sijaan Pietarin rata oli punaisten hallinnassa.

Varsinaiset rintamataistelut jäivät vähäisiksi, sillä taistelut olivat lähinnä hajanaisia yksittäisiä yhteenottoja. Punaiset hyökkäsivät sodan alussa pohjoiseen, mutta helmi-maaliskuun vaihteessa sodan aloite siirtyi valkoisille. Sodan tärkeimmät, kolmisen viikkoa kestäneet taistelut käytiin Tampereella. Valkoiset onnistuivat valtaamaan kaupungin huhtikuussa 1918, mitä voidaan pitää sodan käännekohtana.

Sodan aikana punaisten puolella taisteli noin 100 000 miestä. Heillä ei ollut juuri lainkaan koulutettuja johtajia, mikä heikensi kykyä järjestäytyneeseen taistelutoimintaan. Maaseudun punakaartilaisten taisteluinto väheni huomattavasti, jos piti lähteä oman kylän ulkopuolelle vallankumousta tekemään.

Valkoinen puoli ei ollut miesmäärältään juuri punaisia suurempi, ja sen aseistus oli samantasoinen kuin punaisten. Valkoiset olivat pääosin talonpoikia ja porvaristoa. Valkoiset säätivät sodan aikana yleisen asevelvollisuuden, jonka vuoksi joukoissa oli mukana miehiä kaikista kansanosista. Valkoisilla oli enemmän koulutettuja johtajia, joita saatiin ennen kaikkea helmikuun lopulla Suomeen palanneista jääkäreistä. Kaikki jääkärit eivät suostuneet osallistumaan taisteluun punaisia vastaan, joten osa heistä jäi Saksaan.

Sodan molemmat osapuolet saivat apua ulkovaltioilta. Valkoiset saivat esim. vapaaehtoisia upseereita ja aseita Ruotsista ja lisäksi sodan loppupuolella apua saksalaisilta, jotka nousivat maihin huhtikuussa Etelä-Suomessa. Saksan haluun auttaa vaikuttanee meneillään ollut sota bolševikkeja vastaan. Ilmeisesti Saksalla oli Suomen kohdalla lähinnä taloudellisia motiiveja. Se kävi yhä sotaa länsivaltoja vastaan ja halusi ympärysvaltojen merisaarron vastapainoksi turvata raaka-aineiden saamisen mantereella. Saksa pyrki muodostamaan tukikohdilla varustetun talousalueen Mustaltamereltä Jäämerelle, ja Suomi oli tämän alueen pohjoisin osa.

Punaiset saivat apua venäläisiltä, mutta esim. taisteluun osallistuneiden venäläisten sotilaiden määrä jäi punakaartin pettymykseksi vähäiseksi. Leninin johtaman Venäjän sympatiat olivat luonnollisesti punaisten puolella, mutta bolševikkivallankumous oli vielä kesken, eikä aikaa ja voimia Suomen asioihin puuttumiseen ollut.

Kun saksalaiset valtasivat Helsingin huhtikuun puolivälissä, oli valkoisten voitto sodassa varma. Valkoisten voiton kruunasi Mannerheimin johdolla Helsingissä pidetty voitonparaati toukokuun puolivälissä.

----------------------------------------------------------------------

Vuoden 1918 sota oli lyhyt, mutta verinen. Yhteensä sodassa kuoli 36 000 henkeä

Menehtyneet ja kuollin tapa:

Kaatunut:
Punaiset - 5199, Valkoiset - 3414

Teloitettu, ammuttu, murhattu:
Punaiset - 7370, Valkoiset - 1424

Kuollut vankileireillä:
Punaiset - 11 652, Valkoiset - 4

Kuollut vankileireiltä vapauduttuaan:
Punaiset - 607, Valkoiset -

Kadonnut:
Punaiset - 1767, Valkoiset - 46

Muut kuolintavat:
Punaiset - 443, Valkoiset - 291

Yhteensä:
Punaiset - 27 038, Valkoiset - 5179

Added to timeline:

Date:

Images: