"Toinen sortokausi" (apr 13, 1909 – jul 27, 1917)

Description:

Autonomian kaventaminen ja venäläistäminen jatkuivat, kun tsaari oli saanut jälleen keskitettyä vallan itselleen Venäjällä. Vuonna 1908 Venäjän viranomaisten valtaa vaikuttaa Suomea koskevaan lainsäädäntöön lisättiin. Tästä alkanutta ja vuoteen 1917 kestänyttä jaksoa on Suomen historiassa perinteisesti kutsuttu toiseksi sortokaudeksi.

Venäläistäminen jatkui samaan tapaan kuin vuosisadan alkuvuosina.

⚬ Suomen lainsäädäntö valtaa kavennettiin uudelleen.
⚬ Yhdenvertaisuuslaki lisäsi venäläisten oikeuksia Suomessa.
⚬ Venäläisiä nimitettiin senaattiin ja muihin keskeisiin virkoihin.
⚬ Kouluihin lisättiin jälleen venäjän kielen opetusta.
⚬ Eduskunta hajotettiin lähes vuosittain, usein jyrkän suomalaismielisyyden tai liian avoimen venäläisvastaisuuden vuoksi.
⚬ Ihmisten usko eduskunnan vaikutusvaltaan hiipui, mikä näkyi vaalien alhaisena äänestysprosenttina ennen vuotta 1917.

Vuonna 1914 alkanut maailmansota vaikutti Suomeen. Sotaa ei Suomessa oikeastaan käyty, mutta sinne silti julkaistiin sotatila: siviilihallinto alistettiin sotilashallinnolle ja kansalaisten sanan-, yhdistymis- ja kokoontumisvapautta rajoitettiin.

Suomessa haluttiin pyrkiä Venäjästä eroon, vaikka välivalloin. Venäjän kanssa sodassa olleelle Saksalle sopi hyvin, että Venäjän tilannetta heikennettäisiin nostamalla suomalaisia kapinaan. Se suostuikin kouluttamaan suomalaisia vapaaehtoisia, ja vuosina 1915-18 noin 2000 ns. jääkäriä hankki sotilaskoulutuksen Saksassa tarkoituksenaan irrottaa Suomi Venäjästä.

Venäläistäminen loppui yllättäen maaliskuussa 1917. Venäjän yhteiskunnallinen ja taloudellinen jälkeenjääneisyys sekä vaikeudet maailmansodassa johtivat ns. helmikuun vallankumoukseen, jonka seurauksena Nikolai II syrjäytettiin valtaistuimelta.

Keisarin tilalle tuli väliaikainen hallitus, jonka johtoon nousi Aleksander Kerenski (1881-1970) Hallitus peruutti valtaan noustuaan venäläistämistoimet Suomessa.

Added to timeline:

Date: