Itävallan vallankumous (mar 13, 1848 – aug 13, 1849)
Description:
Joukko opiskelijoita järjesti 13.3. mielenosoituksen Wienissä (Itävallan pääkaupungissa), josta lehdistö vei tiedon kaikkiin saksaa puhuviin valtioihin. Oppilaat vaativat perustuslakia ja perustuslaillisen kokoomuksen, joka valittaisiin yleisellä MIESTEN äänioikeudella.
Ferdinand I ja hänen pääneuvojansa Metternich määräsi joukkoja nujertamaan kapinan, ja sotilaat avasivat tulen mielenosoittajien lähestyessä palatsia, tappaen useita.
Tästä syntyi kokonainen kansannousu, jossa vaadittiin Metternichin eroavan. Ferdinand suostui vastahakoisesti, ja Metternich lähti Lontooseen maanpakoon. Ferdinand I kirjoitutti perustuslain kansan vaatimuksien mukaan.
Tästä perustuslaista ei kuitenkaan tullut tarpeeksi demokraattista, ja Wienin kansa palasi kaduille 26.5.-27.5., ja tämän takia Ferdinand pakeni perheineen Innsbruckiin. Sieltä hän julkaisi kaksi manifestia jotka antoivat myönnytyksiä kansalle. Näistä tärkein oli se, että Ferdinand salli perustuslaillisen kokoomuksen luomisen, joka alkoi kirjoittamaan uuta perustuslakia.
Pölyn laskeuduttua Ferdinand palasi Wieniin 12.8. Näihin aikoihin uutta perustuslakia oltiin vielä kirjoittamassa ja hallinto alkoi muuttua konservatiivisemmaksi, joten Ferdinand alkoi keisarina saada enemmän valtaa. Perustuslakia ei myöskään oltu silloin saatu vielä kirjoitettua. Silloin hän päätti yrittää saada Unkarin takaisin Itävaltaan.
Ferdinand I lähetti itävaltalaisia joukkoja tukemaan Josip Jelačićin johtamia kroatialaisia joukkoja, jotka yrittivät kukistaa Unkaria. Unkarilaiset kapinalliset kuitenkin löivät itävaltalaiset ja kroatialaiset joukot 29.9. Itävaltalaiset protestoivat Ferdinandin tekoja vastaan 6.10.-7.10., ja Ferdinand pakeni Tšekin Tasavallan Olomouciin 7.10.
Ferdinand päätti Olomoucissa valloittavansa Wienin takaisin täysin hänen valtaansa, ja 31.10. hänen armeija valtasi Wienin, ja teloitti monia kaupungin radikaaleja johtajia.
Joulukuussa Ferdinand päätti yrittää Unkarin takaisin valloittamista uudestaan. Ferdinand I ei kuitenkaan voinut enää vastustaa Unkaria allekirjoitettuaan uudistukset huhtikuussa, joten hän luopui asemastaan ja teki veljenpojastaan Frans Joosefista Itävallan keisarin 2.12.
Frans Josef hyökkäsi Unkariin, mutta 1849 keväällä Unkarin ja Itävallan taistelu jäi pattitilanteeseen. Joskus toukokuussa Frans Joosef päätti pyytää apua Venäjältä. Peläten Unkarin vallankumouksen leviämistä Puolaan, Nikolai I auttoi Frans Joosefia, ja yhteisvoimin he kukistivat Unkarin 13.8.
Added to timeline:
Itävallan tapahtumat Euroopan Hulluna Vuotena
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/German_revolutions_o...
Date:
