Kylmä sota 1947-1991 (mar 12, 1947 – dec 26, 1991)

Description:

En mahdu kaikkea muuta tämän sivuston ilmaiseen versioon, joten heitän kaikki tiedot tähän:

Kylmän sodan alku (1947)

Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat ja Neuvostoliitto nousivat supervalloiksi, joilla oli vastakkaiset ideologiat: kapitalismi vs. kommunismi.

Jännitteet Euroopan tulevaisuudesta, erityisesti Itä-Euroopasta, jossa Neuvostoliitto asetti kommunistisia hallituksia, kasvoivat.

Trumanin oppi ja Marshall-suunnitelma (1947–1948)

Yhdysvallat lupasi hillitä kommunismia ja tarjosi taloudellista apua Euroopan jälleenrakentamiseksi, pyrkien estämään kansojen muuttumisen kommunistiseksi.

Berliinin saarto ja ilmakuljetus (1948–1949)

Neuvostoliitto esti Länsi-Berliinin työntääkseen liittoutuneet ulos.

Yhdysvallat ja Britannia kuljettivat tarvikkeita ilmateitse osoittaen päättäväisyyttä puolustaa demokratiaa ja hillitsemistä käytännössä.

NATO vs. Varsovan liitto (1949–1955)

NATO perustettiin puolustamaan Länsi-Eurooppaa; Varsovan liitto muodostettiin Neuvostoliiton vastatoimenpiteenä.

Merkitti Euroopan jakautumista kahteen sotilasblokkiin.

Korean sota (1950–1953)

Pohjois-Korea (kommunistinen, Kiinan ja Neuvostoliiton tukema) hyökkäsi Etelä-Koreaan (kapitalistinen, Yhdysvaltojen ja YK:n tukema).

Osoitti, että kylmä sota voisi muuttua kuumiksi, rajoitetuiksi sodiksi ilman Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välistä suoraa taistelua.

Kuuban ohjuskriisi (1962)

Neuvostoliitto sijoitti ydinohjuksia Kuubaan uhkaten Yhdysvaltoja.

Yhdysvallat vaati niiden poistamista; kireiden neuvottelujen jälkeen ohjukset vedettiin pois.

Osoitti, kuinka lähellä maailma oli ydinsotaa.

Vietnamin sota (1955–1975)

Kommunistinen Pohjois-Vietnam taisteli kapitalistista Etelä-Vietnamia vastaan ​​Yhdysvaltojen tukemana.

Osa Yhdysvaltojen eristämispolitiikkaa, mutta päättyi kommunistien voittoon.

Détente (1970-luku)

Jännitteiden lievenemisen kausi, asevalvontasopimukset, kuten SALT I ja Helsingin sopimukset.

Molemmat suurvallat ymmärsivät, että suora sota olisi katastrofaalinen.

Neuvostoliiton ja Afganistanin sota (1979–1989)

Neuvostoliitto hyökkäsi Afganistaniin tukeakseen kommunistihallitusta; Yhdysvallat tuki kapinallisia.

Vedi Neuvostoliiton resursseja ja moraalia, mikä osaltaan vaikutti Neuvostoliiton alamäkeen.

Berliinin muurin murtuminen ja Neuvostoliiton romahtaminen (1989–1991)

Itäblokin maat syöksivät kommunistihallitukset syrjään protestien ja uudistusten keskellä.

Berliinin muuri murtui vuonna 1989; Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991.

Kylmä sota päättyi, kun kommunismi romahti Itä-Euroopassa ja Yhdysvalloista tuli ainoa suurvalta.

Added to timeline:

Date:

Images: