Kylmä sota (mar 12, 1947 – dec 26, 1991)

Description:

Kylmä sota tarkoittaa ajanjaksoa 1947–1991, jolloin maailma oli jaettu ideologisesti kahteen leiriin. Demokraattinen ja kapitalistinen Yhdysvallat ja sosialistinen Neuvostoliitto olivat kylmän sodan vastapuolet. Trumanin opin mukaisesti Yhdysvallat tuki kaikkia valtioita taistelussa kommunismia vastaan. Sodan jälkeen Yhdysvaltain tarjoama Marshall-apu auttoi Euroopan maita jälleenrakennuksessa. Neuvostoliitto perusti omat järjestönsä ja apuvälineensä omille liittolaisilleen ja etupiirinsä maille. Kylmän sodan aikana ilmapiiri vaihteli jäätävistä suurvaltasuhteista ajoittaisiin suojasään kausiin.

Kylmässä sodassa oli monia kriisejä, ensimmäinen puhkesi jaetun Saksan pääkaupungissa Berliinissä vuonna 1948. Berliinin kautta muutti ihmisiä idästä länteen, mikä heikensi Itä-Saksaa. Maastamuutto ehkäistiin Berliinin muurilla vuonna 1961. Korean sota käytiin 1950–53 tilanteen selkeyttämiseksi, mutta maa jäi kahtiajaetuksi kommunistiseen pohjoiseen ja Yhdysvaltain tukemaan etelään. Kuuban ohjuskriisissä 1962 oltiin lähellä ydinsotaa. Vietnamin sotaa 1955–75 perusteltiin dominoteorialla: puuttumattomuus johtaisi siihen, että Aasian maat kaatuisivat kommunismiin kuin dominopalikat. Neuvostoliitto sekaantui Afganistanin sisäpolitiikkaan ja imeytyi mukaan sotaan vuosiksi 1979–87.

Kilpavarustelu oli tärkeää, ja kylmän sodan kilpailut käytiin muun muassa avaruudessa, aseteollisuudessa, kulttuurissa ja urheilussa. Yhdysvallat kehitti ensimmäisenä atomipommin toisen maailmansodan aikana, mutta kylmän sodan aikana Neuvostoliitto ohitti sen avaruusteknologiassa. Neuvostoliitto taas lähetti ensimmäisen ihmisen avaruuteen vuonna 1961, mutta Yhdysvallat kuuhun vuonna 1969.
1960-luvulla alettiin puhua kauhun tasapainosta, koska molemmilla supervalloilla oli niin paljon ydinaseita, että ne voisivat tuhota paitsi toisensa myös itsensä, eivätkä siksi rohjenneet käyttää niitä.

1980-luvulla Neuvostoliitto jäi auttamatta jälkeen talouden ja teknologian kehityksessä. Suurvaltasuhteiden ystävällismielinen kausi loppui Ronald Reaganin presidenttikauteen 1980-luvulla. Neuvostoliiton johtajat Brežnev, Andropov ja Tšernenko olivat taas vanhanaikaisia vanhoja miehiä 1980-luvulla, eivätkä osanneet uudistaa maataan. Mihail Gorbatšov oli Neuvostoliiton viimeinen presidentti. Vähitellen Puolasta alkaneet lakot ja uudistusvaatimukset levisivät kaikkialle Itä-Euroopan sosialistimaihin. Berliinin muuri murtui vuonna 1989, minkä jälkeen rajat aukenivat länteen. Kaikki tämä johti Neuvostoliiton romahdukseen vuonna 1991. Kylmä sota päättyi.

Added to timeline:

Date: