ensimmäinen maailmansota (jan 1, 1914 – jan 1, 1918)

Description:

oli vuosina 1914–1918 käyty maailmanlaajuinen sota, jonka tapahtumat kuitenkin keskittyivät enimmäkseen Euroopassa käytyihin taisteluihin

Taisteluja ei käyty Amerikan mantereilla, mutta Yhdysvallat osallistui sotaan taistelemalla Euroopassa

Sodan osapuolet jaetaan kahteen ryhmään: keskusvaltoihin ja ympärysvaltoihin. Keskusvaltoihin kuuluivat Saksan keisarikunta, Itävalta-Unkari, Bulgaria ja Osmanien valtakunta, jälkimmäisen ryhmän tärkeimmät osallistujat taas olivat Britannia, Venäjä, Ranska ja Yhdysvallat.

1800- luvulta mailmansotaa

- nationalismi = yksittäiset valtiot vs. Suurvallat , oma etu vs. Globaali etu > vähemmistöjen pyrkimys omaan valtioon esim. Kurdit ja katalaanit > äärimuodot: fasismi, kansallissosialismi

- vallankumouksesta ja napoleonin sodiata wienin kongressiin 1814-15
- status quo; kansainvälisen politiikan muuttumattomuus ja valtioiden tasaväkisyys ja natioinalismi
- Tasapainoperiaate: voimasuhteiden muuttumattomuus – imperialismi ja teollistuminen –italia (1861) ja saksa (1871) itsenäistyneet valtiot
- Saksan menetys aluksi lähinnä sisäpoliittista
- Teollisuus: hiili ja teräs 1800-lv loppupuolella , kemia (maailman ykkönne)
- Siirtomaakilpailu 1800-lv lopulla

SOTA SYTTYY

- bosnialainen radikaalijärjestö sai selville, että Itävalta-Unkarin arkkiherttua Franz Ferdinand vierailee Sarajevossa ja järjestö alkoi suunnitella hänen murhaansa.
- Ensimmäinen isku epäonnistui. Arkkiherttuan autoon heitetty pommi kimposi autosta ja tuhosi toisen auton, jonka matkustajat loukkaantuivat.
Matkalla sairaalaan arkkiherttuan autonkuljettaja ajoi harhaan. Kahvilassa istunut Gavrilo Princip ampui arkkiherttuan ja tämän puolison.

- Itävalta-Unkari latoi Serbialle listan vaatimuksista, joihin Serbian oli mahdotonta suostua, Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle.

- Vuonna 1914 Eurooppa oli epävakaa. Saksa oli solminut lukuisia sopimuksia mahdollista Ranskaa vastaan käytävää sotaa varten, Osmanien valtakunta oli taantumassa menetettyään alueita Ranskalle, Italialle, Venäjälle ja Isolle-Britannialle ja myös Itävalta-Unkari natisi liitoksistaan, sillä sen satelliittivaltiot kuten Serbia vaativat lisää itsenäisyyttä.

- Itävalta-Unkarin sodanjulistus Serbialle liitti Venäjän mukaan tapahtumaketjuun, koska Venäjä oli taannut Serbian itsenäisyyden. Venäjän liikekannallepanon jälkeen Itävalta-Unkarin kanssa liitossa ollut Saksa julisti sodan Venäjälle. Saksan sodanjulistus Venäjälle laajensi sotaa länteen Venäjän ja Ranskan liittolaissopimuksen vuoksi.
Lisäksi Saksa hyökkäsi Pohjois-Ranskaan Belgian ja Luxemburgin kautta, mikä antoi Isolle-Britannialle muodollisen syyn ryhtyä sotaan Saksaa vastaan.

- liittolaissuhteet vaihtelivat. Esim. Italia oli alkujaan liitossa keskusvaltojen kanssa, mutta siirtyi sodan kuluessa ympärysvaltoihin. Osmanien valtakunta puolestaan liittyi keskusvaltoihin vasta sodan kuluessa, ja Yhdysvallat vedettiin mukaan sotaan vasta loppumetreillä.

- saksan hyökkäys 1914 epäonnistui, joka johti asemasotaan länsirintamalla, (aseiden kehityksen vuoksi puollustaminnen oli helpompaa, kuin hyökkääminen)

- venäjä havisi saksalle tannenbergin taitelussa 1914 elokuussa, josta lähtien rintama liikkui itään päin, venäjälle jatkuvia tappioita, kunnes lopulta antautui 1918, sitä ei siis lasketa voittaja valtioihin

- asemasotaa pyrittiin murtamaan suurtaisteluissa 1916-1918, mutta kaikki epäonnistuivat, ei saavutettu mitään

- sodan käännekohtana 1917 saksa julistu rajoittumattoman sukellusvenesodan ib:tä vastaan, jonka jälkeen yhdysvallat tulivat sotaan mukaan (yhdysvalloilla monroen oppi, ei pidä sekaantua euroopan asioihin, jonka vuoksi se ei ollut alunperin mukana sodassa)

- saksa yritti viimeistä suurhyökkäystä länsirintamalla 1918, mutta epäonnistui ja lopulta antautui loppusyksystä

- Sodan piti olla lyhyt ja nopea - aivan kuten sitä edeltäneet Euroopan sodat. Monimutkaisten liittolaissuhteiden vuoksi suuri osa maailmasta valjastettiin sotaan.
Sota jumiutui nopeasti kuluttavaksi asemasodaksi, jossa haavoittui kaikkiaan yli 21 miljoonaa ihmistä. Sota vaati yli 16 miljoonaa kuolonuhria, heistä vajaat seitsemän miljoonaa oli siviilejä.

- päättyi lopulta 28.kesäkuuta versaillesin rauhaan 1919, jossa keskuvallat julistettiiin häviäjiksi, saksalle suuret nöyryyttävät sotakorvaukset, venäjän antautuminen

- kansainliitto perustettiin sodan jälkiseuraksena, jonka tavoitteena oli ehkäistä konfliktien eskaloituminen ja sotien syttyminen tulevaisuudessa

1 maailmansota pähkinänkuoressa

- Valtiot suorittavat liikekannalle balkanin tapahtumien seurauksena
- Valtiot julistavat sodan toisilleen vuorotellen liittosopimuksen mukaan kesällä 1914
- Saksa hyökkaa länteen ja itään
- Saksan hyökkäys torjutaan ja alkaa pitkä asemasota
- USA tulee mukaan 1917 ja venäjän vallankumoukset heikkenevät sen taisteluvoimaa
- Saksa kestokyky loppuu ja saksa antautuu marraskuussa 1918

TÄRKEITÄ HUOMIOTA

- 1- ms oli ensimmäinen teollistuneiden valtioiden välillä käyty suursota, ja sodan ratkaisi lopulta tehtaiden tuotantokyky, johon yhdysvaltojen liittyminen vaikutti suuresti
- alussa kaikki odottivat lyhyttä sotaa ja suunnitelivat hyökkäystä, joka edisti sotaintoa
- sotaa käytiin myös siirtomaissa, mutta se ratkaistiin länsirintamalla
- versaillesin rauhan sopimus laadittiin voittajien ehdoilla
- kansanliitto: woodrow wilson amerikkalainen poliitikko, loi liiton, jonka päämaja sveitsissä, kaikki maat kokoontuisivat neuvottelemaan kiistoista
- kansanliitto epäonnistui phasti, koska sillä ei ollut mitään oikeita keinoja pakottaa hallitsijoita tottelemaan, vaan päätöksistä huolehtivat diktaattorit

- rauhan jälkeistä eurooppaa heikensi entisestään yhdysvallasta kulkeutunut espanjantauti, joka tappoi 20-50 miljoonaa ihmistä

Added to timeline:

Date:

Images: