toinen maailmansota (dec 1, 1939 – dec 1, 1945)

Description:

- diktatuurit eivät välittäneet kansanliitosta ja siirtyivät harjoittamaan valtapolitiikkaa
- kansanliitto saattoi antaa tiettyjä talouspakotteita, mutta mitään sen asettamia käskyjä ei tarvinnut noudattaa
- kaikki suurvalta- diktatuurit myös erosivat kansanliitosta 30- luvun aikana

- hitler julisti etteivät versaillesin sopimuksen antamat aseelliseet pakotteet olleet enää päteviä > perusti ilmavoimat ja määräsi yleisen asevelvollisuuden

- 36 saksan joukot reininmaalle, rauhansopimuksessa määrätty demilitarisointi päättyi, berliinissä samana vuonna olympialaiset
- saksa ja japani solmivat antikominter-sopimuksen 36, tavoitteena estää kommunismin leviäminen, italia liittyi mukaan 37
- espanjan sisällissota 36-39 italian ja saksan yhteistyö alkoi
-1938 hitler jatkoi aggressiivista ulkopolitiikkaa, tavoitteena vallata ita-valta, ensin panosti hallitusta, joka lopulta erosi > veti armeijan sinne > alue vallattiin

- tsekkoslovakkian muodostamisessa 1. ms jälkeen alueelle liitettiin saksankielinen sudeettinalue, joka vaati itsehallintoa

> muncheninn kokous 38 > hyväksyttiin hitlerin vaatimus liittää sudeettialueet saksaan
- sodan uhka väistyi kun hitler ja chamberlain kirjoittivat munchenissä sopimuksen, jossa tuomittiin sota ulkopolitiikan keinona

- isobritannialla ja ranskalla oli ennen toista mailmansotaa käytössä myöntyväisyyspolitiikka: saksalle annettiin tiettyjä myönnytyksiä, perusteena ankara rahansopimus
- he kokivat jopa, että saksan vahvistumisesta olisi turvaa lännelle > estäisi neuvostoliiton vallankaappaussuunnitelmat
- hitlerin toiminta perustui riskinotolle, saksa ei ollut 38 vielä niin vahva kuin hitlerin uho antoi näyttää

- 39 keväällä hitler liitti loput tsekkoslovakian alueet itseensä, vaikka oli luvannut jättää alueet rauhaan > ranskan ja ib:n myöntyväisyys loppui
- seuraavaksi saksa suunnitteli hyökkäystä puolaan ( haluttiin käyttää puolan käytävää + Danzingin aluetta)
> ib ja ranska valmiita neuvottelemaan nl:n kanssa saksan vastaisesta liitosta > nl ei uskonut että heistä olisi todellista apua > liittoja ei tehty

TOINEN MAAILMANSOTA ALKAA

Toinen maailmansota alkoi 1.9.1939 Saksan hyökätessä Puolaan.
Puolan valloituksen jälkeen alkoi valesodaksi kutsuttu aika, jolloin Ranska ja Iso-Britannia olivat julistaneet sodan Saksalle, mutta varsinaisia taisteluita ei juurikaan käyty. Valtiot keskittyivät varusteluun. Vain Suomessa sodittiin talvisotaa.

Suomi joutui mukaan IIMS:aan, koska se kuului Molotov-Ribbentrop -sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa NL etupiirin ja koska Stalin pelkäsi Saksa hyökkäävän NL:oon Suomen kautta.
Suomi ei suostunut Moskovan neuvotteluissa alueluovutuksiin, joten NL lavasti sodan
Talvisota alkoi 30.11.1939 NL pommittaessa Suomea.

Keväällä 1940 Saksan armeija valloitti salamasodalla Tanskan ja Norjan sekä alkukesästä Hollannin, Belgian ja Ranskan.
Iso-Britannia ei kuitenkaan taipunut pommituksista huolimatta.
Osa valloitettujen alueiden kansalaisista teki yhteistyötä natsien kanssa; osa perusti vastarintaliikkeitä. Italia toimi Saksan liittolaisena (akselivallat), mutta sen valloitukset jäivät torsoiksi: Saksa joutui tulemaan apuun sekä Pohjois-Afrikassa että Balkanilla.

Suomessa talvisodan jälkeistä aikaa kutsutaan välirauhan ajaksi. Vaikka itsenäisyys oli säilynyt, niin Suomella oli monia ongelmia (evakot, talous, NL:n aggressiivisuus). Suomi alkoikin varustautua uuteen sotaan rakentamalla mm. Salpa-linjan ja etsimällä liittolaisia. Suomi saikin liittolaisekseen Saksan, joka suunnitteli hyökkäystä Neuvostoliittoon.

Kesäkuussa 1941 Saksa mitätöi hyökkäämättömyyssopimuksen Neuvostoliiton kanssa ja aloitti hyökkäyksen (Operaatio Barbarossa).
Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon ja käytti myös Suomen pohjoisosia hyökkäykseen.
Tämän vuoksi Neuvostoliitto pommitti Suomea ja näin alkoi jatkosota 25.6.1941.

Vuosia 1941–1943 pidetään IIMS:n käännekohtana.
Sota oli laajentunut maailmansodaksi, Saksan nopeat valloitukset olivat loppuneet ja akselivallat kokivat ensimmäiset suurtappiot (Stalingrad, Midway).
Myös Pohjois-Afrikassa Saksa kärsi tappioita. Oleellisinta oli kuitenkin teollisuusmahti USA:n liittyminen liittoutuneiden puolelle vuonna 1941 (Pearl Harbor) sekä NL:n pääseminen niskan päälle itärintamalla, sillä Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi hyytyä liejuun ja pakkasiin.
Leningradin 900 päivää kestänyt piiritys ei saanut kaupunkia antautumaan ja lopulta Stalingradin taistelun jälkeen (1943) Neuvostoliitto alkoi työntää Saksan joukkoja alueeltaan.

Saksan sotaonnen kääntyessä suomi halusi irrottautua sodasta.
Kesällä 1944 Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen, jonka onnistuminen olisi todennäköisesti tuhonnut Suomen itsenäisyyden.
Suomen armeija oli sortumassa, kun Risto Ryti teki henkilökohtaisen liittolaissopimuksen Saksan kanssa kesällä 1944. Saksalta saatujen aseiden turvin suurhyökkäys torjuttiin mm. Tali-Ihantalan taistelussa. Torjuntavoittojen jälkeen Ryti erosi presidentin virasta ja seuraajaksi valittu Mannerheim solmi rauhan Neuvostoliiton kanssa 4.9.1944.

Stalinin painostuksesta liittoutuneet avasivat toisen rintaman natseja vastaan nousemalla maihin Ranskan pohjoisrannikolla (Normandian maihinnousu kesäkuussa 1944).
Liittoutuneet pyrkivät nopeuttamaan sodan loppumista massiivisin terroripommituksin. Näissä pommituksissa useat saksalaiset kaupungit tuhoutuivat kokonaan ja sadattuhannet siviilit menettivät henkensä ja kotinsa.

Saksan alkaessa menettää otettaan valloittamistaan alueista, natsit aloittivat holokaustin, juutalaisten joukkotuhoamisen. Karmeudet paljastuivat liitttoutuneille kokonaisuudessaan vasta heidän edetessä Saksan valloittamille alueille.

Saksa ei toivottomasta tilanteesta huolimatta suostunut antautumaan ylivoimaisen vihollisen edessä vaan taisteli katkerasti toisaalta yhä nuorempien ja toisaalta yhä vanhempien ikäluokkien muodostamalla armeijalla. Vasta Neuvostoliiton hyökkäys Berliiniin sai Hitler hyväksymään tilanteen toivottomuuden ja tekemään itsemurhan 30.4.1945. Saksa antautui toukokuussa.

Tyynellämerellä Japani jatkoi sinnikästä vastarintaa ja taisteluita käytiin mm. Iwo Jimalla ja Okinawalla. USA vauhditti sodan loppumista kokeilemalla uutta asetta, atomipommia Hiroshimaan ja Nagasakiin. Kaupunkien tuhoutumisen jälkeen Japani antautui syyskuussa 1945.

Toinen maailmasota vaikutti merkittävästi 1900-luvun historiaan raunioittaen taloudellisesti, väestöllisesti (50 milj. ihmistä!) ja henkisesti Eurooppaa, siirtäen maailmanpolitiikan painopisteen USA:n ja Neuvostoliiton välisiin suhteisiin. Kylmän sodan asetelma muodostui sodan päätyttyä.

Added to timeline:

Date:

Images: