kylmä sota (jun 1, 1945 – jun 1, 1990)

Description:

- käytettiin ensimmäisen kerran 47, kuvaamaan usa:n ja nl:n välistä suhdetta
- sarja yksittäisiä puheita ja tekoja, jotka käänsivät liittoutuneiden aseveljeyden avoimeksi vastakkainasetteluksi

- oli jo sodan aikana erimielisyyksiä asioista: stalinilla omasta mielestään liian suuri taakka sodassa, hän pelkäsi myös länsivaltojen liittoutumista saksan kanssa itseään vastaan,
churchhill pelkäsi nl:n vaikutusvallan kasvamista euroopassa

- erilaisista kiistoista neuvotelitiin suurvaltajohtajien kokouksissa: esim. jaltan konferenssi 45 helmikuussa, jossa stalin oli suuressa äänessä, päätettiin saksan ja berlinin jakamisesta neljään miehitysvyöhykkeeseen
- potstdamin konferenssi 45 kesällä, natsismin poiskitkeminen ja sotarikollisten rankaisu > sotasyyllisyysoikeudenkäynti nürbergissä syksyllä samana vuonna

- toinen ms päättyi vähän kokouksen jälkeen, atomipommi iskun jälkeen > nl huolestui usa:n sotilaallisesta etumatkasta ja keskitti kaikki voimavarat ydinaseen rakentamiseen
- idän ja lännen suhteet huonontuivat sodan jälkeen, diplomaattiset yritykset ratkaista euroopan asioita epäonnistuivat > churchillin rautaesirippu puhe (esirippu lasketaan idän ja lännen väliin)

- neuvostoliitto pyrki voimapolitiikallaan pitämään huolta etupiiristään, itä-europassa oltiin sille ystävällismielisinä ja alistettuina (puskuri länttä vastaan)
- ns. punarmeijan vapauttamat kansandemokratiat, jotka ei sitten kuitenkaan ollut demokratioita
- kommunismilla oli myös aitoa kannatusta alueella, nl_ään turvauduttiin koska haluttiin itsenäisyyttä, ei oltu tyytyväisiä länsivaltojen politiikkaan, esim. tsekkoslovakiasta tuli kansandemoraktia, jossa myös kommunistivallankumous,

- yhdyvallat ryhtyi 47 vastustamaan kommunismi avoimesti: putoamispolitiikka, trumanin oppi,

- lama sodan jälkeen oli USA:n mielestä uhka kommunismin uudelleen kannatukselle > marshall apu > NL kielsi kansandemokratioitaan ottamasta sitä vastaan

- perustettiin NATO 1949: voimistamaan länsiliittolaisia
- 49 nousi myös uusi kommunistinen suurvalta > kiina : kiiinan vanha tasavalta siirtyi taiwaniiin ja on siellä edelleen
- korea jaettiin puoliksi 2. ms jälkeen

- 49 tapahtui myös berliinin saarto: NL ja länsivallat kehittelivät saksassa omia miehetysvyöhykkeitään, tekemättä yhteistyötä
lännen alueet olivat perinteisiä teollisuusalueita, jonka vuoksi stalin pelkäsi sen kytkeytyvät lopullisesti kapitalistiseen leiriin
- länsi vallat yhdistivät vyöhykkeet markkinatalouden periaatteen mukaisesti 47, ottivat myös käyttöön oman valuutan saksan markan
- NL protestiksi katkaisi vyöhykkkeensä kautta kulkeneet yhteydet berliiniin, ei kuitenkaan vaikuttanut toivotulla tavalla länsivaltoihin ja lopetti sen tuloksetta 49

- seurauksena syntyi kaksi erillistä saksaa: länsi eli saksan liittovalta (BRD) ja itä eli saksan demokraattinen tasavalta (DDR)

- 1953 Nikita Khrushchev NL:ään > kritisoi stalinia > perusti NATOn vastaliikkeeksi Varsovan liiton

- suurvallat jatkoivat agendansa levittämistä USA > latinalinen amerikka
NL > lähi-itä ja kaakkois-aasia

- monet maat kuitenkin muodostivat puolueettomuuden liittoja (myös kuuba pysyi puolueettomana)

- sota näkyi myös suurvaltojen sisäpolitiikassa : stalin sanoo että voitto maailmansodassa oli kommunismi ideologian vuoksi, jonka vuoksi omaa agendaa korostettiin ja kaikki liittoutuneiden kanssa tekemissä olleet joutuivat vakoilun ja epäilyn kohteeksi
NL järjestö oli KGB ja USA:n CIA

- 50-lv amerikassa oli "red scare" : vainoharhaisia kommunistivallankumouksesta
> McCarthyism: USA senaattoii mccarthy järjesti kommunismi oikeudenkäyntejä
- lisäksi 50-lv testailtiin myös atomipommi teknologiaa
> monet vastustivat, USA presidentti Dwight eisenhower puolusti armeijan säästämisellä

- 61 kilpa avaruuteen : ydinpommi teknologian kehittyminen johti myös raketti teknologian kehitykseen > syntyi kilpailu
- NL lähetti ensimmäisen raketin spudnik 1951 ja ensimmäisen miehen juri gagarin avaruuteen 61
- usa kuitenkin lähetti enimmäisen miehen kuuhun neil armstrong ja voitti kilvan kuuhun

- 60 lv suurvaltojen suhteet tulehtuivat jälleen :
- länsi-saksa sidottiin sotilaallisesti ja talous-poliittisesti lännen leiriin, jonka vuoksi se myös kiletäytyi tunnustamasta itä-saksaa
- lännen katsottiin olevan natsi-saksan perillinen, jota propagandassa korostettiin

- DDR:llä jatkuvasti ongelmia jaetun berliinin vuoksi: maan koulutettu väestö tuotti kehitystö, mutta sosialistinen järjestelmä ei vakuuttanut kaikkia, jonka vuoksi moni pyrki karkaamaan lännen puolelle
- estääkseen DDR taloudelle haitallisen aivovuodon NL vaati berliinin erityisaseman lopettamista > ei suostuttu koska se oli lännelle tärkeä päämaja suljetussa itä-saksassa ja kylmän sodan symboli

- berliinin muurin rakentamien alkoi 61 aiheutti protestointia, toisaalta lievitti jännitettä, koska berliinistä ei tarvinnut luopua

- lännen vauraus johtui osin marhall avusta, jota itä ei ottanut vastaan

- kommunismi oli myös levinnyt kuubaan 59 luvulla
- se oli USA:n sijoitus kohde ja lomapaikka, se ei tukenut kommunistihallintoa > asetti sen kauppasaartoon jossa elintärkeä sokerikauppa jäätyi > jonka vuoksi maa kääntyi NL:n puoleen

> USA yritti vallata sen, mutta tuloksetta
- 62 NL sijoitti ydinaseitaan kuubaan puolutstaakseen sitä jainostaakseen USAta
- USA laittoi vastaavasti italiaan aseita, painostaakseen NL:ää
- huolestutta ydinsotauhka kuitenkin ratkaistiin kun J.F kennedy lupasi poistaa aseet italiasta 62

- moskova- washington linja perustettiin yhteydenoton ja kommunikoinnin parantamiseksi 63

- 61 vietnamin sota: kommunisti pohjoinen vs. USA etelässä (vapaamieliset kommunistit halusivat irti ranskan siirtomaavallasta, suuravallat ranska ja USA jakoivat vietnamin sodan jälkeen)
- USA:n osallisuus kasvoi 69 luvulle mennessä
> sota päättyi kommunistien voittoon pohjoisessa 75 , joka oli USAlle häpeällistä, koska sotilaallinen suurvalta oli hävinnyt pienelle kommunisti valtiolle


- muuten 70 luku oli rauhallinen aika kylmässä sodassa (vaikka konflikteja oli edelleen)
- USA sai selville, että idän taloudellinen tilanne oli huono
- presidentti richard nixon matkusti kiinaan parantamaan suhteita itään 72 > joka myös johti NL:ään matkustamiseen
- tehtiin ensimmäinen SALT sopimus, jonka tarkoituksena oli vähentää ydinaseiden käyttöä ja ne kiellettiin 73
- SALT 2 sopimus allekirjoitettiin, mutta sitä ei vahvistettu USA:ssa ajankohtaisten konfliktien vuoksi esim. NL:n afganistanin miehitys
- 80 afganistanin sota, samana vuonna myös moskovan olympialaisten boikotointi

- Regan oli thatcherin kanssa suuri NL vastustaja > epäluulo ja luottamuksen puute oli siis suurta edelleen
- satelliittiaseita oli kehitteillä USA:ssa, joka oli SALT sopimusten vastaista, myös NL kehitti aseistoaan
- 83 korealainen lentoalus ammuttiin alas NL:n toimesta, jonka he kuitenkin kielsivät

- euroopassa armeijan harjoitus, able archer > DEFCON 1 simulaatio, jossa varmistauduttiin ydinsotaan
- NL oli harjoituksesta vainoharhainen ja luuli sen olevan oikea hyökkäys, jonka vuoksi se oli valmiustilassa > päättyi kuitenkin rauhallisesti

- 80 luvulla NL talous oli huono, jota afganistanin sota ei auttanut
- 87 tuli uusi hallitsija Gorbatsov, joka pyrki uudistamaan NL:ää (Glanot ja Perestroika ohjelmat):
tarkoitus oli järjestää liitto uudestaan ja estää korruptiota
ohjelmat lupasivat mm. sensuurin lievittämistä, historian avointa läpikäyntiä, moniehdokasvaaleja, vaikka sama puolue silti, demokraattisempaa toimintaa, yksityisyrittämismahdollisuuksia, kansankongressia

- 91 tehtiin START 1 sopimus, jossa aktiivisesti vähennetään ydinpommeja

- itä-euroopassa kapina itsenäistymistä kohti > jonka kanssa gorbatsov hellitti otteensa > rauhallisia vapautuksia

- 89 kaadettiin berliinin muuri, julistettiin kylmän sodan loppuminen, ainakin amerikassa G bush
- kommunistipuolue kiellettiiin niin amerikassa, kuin neuvostoliitossakin, jonka vuoksi NL:stä tuli uusi tasavalta venäjän federaatio

VAIHEET TIIVISTETYSTI

IIMS raunioitti Eurooppa taloudellisesti ja henkisesti. Valtatyhjiön täytti kaksi ase-, talous- ja ideologista supervaltaa. Kylmä sota viittaa siis ajanjaksoon, jolloin kaksi supervaltaa (USA ja NL) kilpailivat eri keinoin (mm. asevarustelu ja sotilasliitot,) ajautumatta suoranaiseen (”kuumaan”) sotaan.
Ajanjakso kesti IIMS:n loppumisesta (1945–1947) NL:n hajoamisprosessiin (1989–1991). Suursodalta vältyttiin, mutta aikakauteen mahtui monta kriisiä.

Saksan kohtalo. Kärjistyneen tilanteen seurauksena Saksa jakautui kommunistiseen Itä-Saksaan (1949) ja kapitalistiseen Länsi-Saksaan (1949)

Korean sodassa (1950–1953) supervallat tukivat sodan eri osapuolia. Lähimpänä ydinsodanuhkaa supervallat olivat
Kuuban kriisissä (1962), jossa NL pyrki perustamaan ohjustukikohtia Kuubaan, minkä USA esti laivastosaarrolla.
Kriisi päättyi molempien vähentäessä ohjuksiaan. Vietnamin sota sai Amerikassa paljon mediahuomiota ja kritiikkiä etenkin nuorilta.

1960- ja 1970-luvuilla USA ja NL välit paranivat (liennytys). Supervallat saivat sovittua aserajoituksista sekä vahvistamaan etupiiriensä rajat ETYK:ssä (Helsinki, 1975).
Sisäisesti NL:ssa elettiin Brezhnevin pysähtyneisyyden aikaa (1964–1982), jolloin valta jähmettyi ja talous ei kasvanut.

1970-luvulla liennytys loppui ja NL:n sisäiset ongelmat kasvoivat: Kommunistinen talous osoittautui tehottomaksi.
Tšernobylin ydinonnettomuus (1986) kertoi sensuurista, ympäristötuhoista ja huonosta hallinnosta.
Ulkopolitiikka kärsi tappiollisen Afganistanin sodan vuoksi (1979–1989).
NL ei pystynyt myöskään enää kilpailemaan asevarustelussa
Lisäksi kansa alkoi arjessa kyllästyä neuvostojärjestelmän puutteisiin.

NL hajoaminen lähti halusta uudistaa neuvostojärjestelmää. Nuori Mihail Gorbatshov halusi tehostaa taloutta ja lisätä avoimuutta. Avoimuus ja NL:n otteen heltyminen herätti NL:n kansoissa irtaantumishalun.
1989 syksyllä koettiinkin kylmän sodan kahtiajaon päättyminen (mm. Tšekkoslovakian Samettivallankumous, Puolan Solidaarisuusliike, Berliinin-muurin murtuminen 11/1989)

NL lopullinen hajoaminen liittyi sen perustajamaan eli Venäjän sisäiseen valtataisteluun.
1991 vanhoilliset kommunistit yrittivät syrjäyttää NL:n johtajan Gorbatshovin. Vallankaappaus torjuttiin Venäjän johtoon nousseen Boris Jeltsinin avulla.
jeltsin toimesta Neuvostoliitto purettiinkin vuoden 1991 viimeisinä päivinä. NL tilalle tuli IVY (itsenäisten valtioiden yhteisö) ja Jeltsinistä
tuli Venäjän ensimmäinen presidentti.

Added to timeline:

Date: