rooman valtakunta (jan 1, 753 BC – jan 1, 1475)

Description:

yhtenäisen rooman aika oli noin tuhat vuotta 509 eaa- 395 jaa

- - Italiassa oli monia italialaisten kansojen kauppapaikkoja, joista merkittävämmäksi nousi Rooman kaupunki, joka vähitellen kasvoi.
- sai paljon kulttuurisia vaikutteita Kreikasta
- johtajana keisari
- kehittyi rauhassa vakaiden luonnonolojensa vuoksi (etelässä meri ja pohjoisessa vuoristo + seitsemän kukkulaa jotka suojasivat keskustaa)
- rooman kaupunki laajentui ensin italian niemimaan hallitsijaksi 260 eaa
>seuraavaksi se valloitti kreikan ja kohosi koko välimeren valtiaaksi ennen ajanlaskun alkua

- Tehokkaasti toimivat sotajoukot, legioonat. (taktisesti ylivoimainen ja hyvin järjestäytynyt)
- roomalaisten käyttämä hajota ja hallitse taktiikka, takasi ettei rooman vastaisia liitoja syntynyt
- se kohteli muita läheisiä kansoja lempeäsi ja sulautti ne itseensä esim. antamalla kansallisoikeudet, toisaalta säälimättömät legioonat saattoivat tuhota ja orjuuttaa vihollisensa täydellisesti, mikäli tuli ongelmia
- rooman reuna-alueille armeijasta oli taloudellista hyötyä, sillä alueille syntyi suuria talousalueita, jossa varuskunta osti esim. maataloustuotteita ympäröiviltä alueilta > legioonavaruskunnista syntyi monia euroopan suuria kaupunkeja

- rooma laajimmillaan 117 jaa., jolloin myös valtakunnan mahtavuutta korostettiin kirjallisuudessa > sen kautta latinan kieli levisi laajalti ja syrjäytti useat kansankielet

ROOMAN SENAATTI JA KANSA (SPQR)

- rooman tasavallanaikana (509-31 eaa) suuret päätökset teki kansankokous ja senaatti
- kansankokouksissa säädettiin lait ja päätettin virkamiehet
- varakkailla suvuilla oli enemmän ääniä kuin muilla, jonka vuoksi ei voida kutsua demokratiaksi
- senaatti vastasi maan taloudesta ja armeijasta sekä valvoi virkamiesten toimintaa
- senaattiin pääsivät vain Patriisit, jotka olivat suurmaanomistajia ja kuuluivat yläluokkaan.
- Alaluokan jäsenet olivat blebeijejä. Kolmas luokka oli orjat.

- keisariaikana ( 31-476 jaa-) ylin valta keskittyi keisarille, hän hallitsi valtakuntaa roomasta käsin, ylin tuomiovalta ja nimitysvalta
- edistivät asemaansa propagandalla, johon liittyi esim näyttävien patsaiden rakennuttaminen, pidettiin jumalankaltaisina usein kansan kesken

- rooman valtakunta jaettiin provinsseihin, jotak muodostivat hallinnon ja talouden ytimen, olivat varsin itsenäisiä, kunhan keräsivät veroa roomalle, tuottivat lisäksi myös tärkeitä raaka-aineita roomalle
- Taloudellisien syiden takia keisari Trajanus lopetti valloitussodat. (kaupankäynti vaikeampaa kun eri maiden kesken käydään sotaa, l100 jaa. keisari totesi ettei uusia barbaari kansoja haluttu liittää roomaan sitä heikentämään)
- kun rooma lopetti valloitussodat se tarvitsi erityisesti provinsseja ylläpitämään kansalaisten elintasoa

- rooma oli yhtenäinen talousalue ja meri tarjosi kulkuväylän kauppiaille, talousalueen vuoksi ei tarvinnut maksaa tullia, yhtenäisen alueen lait ja valuutta esim. helpottivat myös kaupankäyntiä
- vaikka rajasotia käytiin edelleen keisari augustus pyrki luomaan rauhalle suotuisan ilmapiirin julistamalla pax romanan ajan, rauhan ajan, joka keski noin 200 jaa. asti > välimeren alueen rauha loi vakaat olosuhteet kaupankäynnille
- legiooninen rakentamat tiet lujittivat valtaa- kaikki tiet vievät roomaan
- rooman miljoona kaupunki kukoisti rauhan aikana, mahtavat julkiset rakennukset, kylpylät, colosseum
- siirtolaisia rooman tuli esim. välimereltä, itä-afrikasta
- kaupungissa oli myös paljon työttömiä

ROOMAN TUHO

- Rooman talous johtui ongelmiin, kun orjia ei enää saatu lisää valloittamalla uusia alueita. --> työvoimapula --> tuotteiden hinnat nousivat.
- imperiumin ylläpito silti kulutti sen varoja
- rooman asukasluku kuihtui
- 400 jaa rooma oli muuttunut useaksi omavaraiseksi talousalueeksi, jotka eivät kunnioittaneet keskusvaltaa, eivätkä tarvinneet sitä
- antiikin rooman heikentymiseen vaikutti myös ilmaston viilentyminen 300- luvun puolivälissä' > sadot huonoja, ihmiset lähtivät pois
- itä rooma menestyi kuitenkin paremmin kuin länsirooma ( enemmän väkeä, paremmat kauppatiet ja eloisammat kaupungit)
- keisari konstantinus halusi siirtää pääkaupungin itään byzantionin kaupunkiin, joka myöhemmin nimettiin hänen mukaansa konstantinopoliksi
- alkoi idän ja lännen kehittyminen toisistaan eroon
- virallisesti jako tapahtui 395 jaa.

kansainvaellukset

- monet kansat (esim. germaanit, frankit, gootit) käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja siirtyivät rooman rajojen sisäpuolelle
- heitä pideltiin poissa jonkun aikaa, kunnes heidän elinolonsa muuttuivat väestökasvun myötä vaikeammiksi
- heitä ajoi liikkeelle myös aasiasta tulleet ratsurit, hunnit, jotka tunkeutuivat heidän asuinpaikoilleen 300- luvulla
- länsirooma kuihtui ennen pitkää pois 410 jaa. germaanit syöksivät keisari romuluksen pois vallasta
- bysantti säilyi hyvän sijaintinsa ja taloudellisen merkityksensä ansiosta, se tuhoutui vasta 1475 kun turkkilaiset valtasivat konsantinopolin


- Myös germaanit hävittivät roomalaisia kaupunkeja.
--> uusi pääkaupunki Konstantinopoli rakennettiin Bosporin salmelle.
- Rooma hajosi lopullisesti vuonna 395 Itä- ja Länsi-Roomaksi.
- Itä-Rooma, eli Bysantti selvisi koko antiikin ajan.

Added to timeline:

Date:

Images: