suomi lännen ja idän välissä (jan 1, 1955 – jan 1, 1991)

Description:

YÖPAKKASET.

- 50 luvulla nl:n suhtautuminen suomeen muuttui , uusi 1958 hallitus ei ollut mieleinen (k.a fagerholm)
- hallitukseen nousivat kommunistien sijasta sdp ja kokoomus, joista nl ei pitänyt > nl ei voinut osoittaa suoraa vastustusta, jotta sitä ei arvosteltaisi lännessä
> nl painosti suomea vetälää suurlähettiläänsä pois kertomatta syytä + katkaisi meneillään olevat kauppaneuvottelut
> painostus pakotti suomen hallitusta eroamaan
> kekkonen matkusti tapaamaan neuvostoliiton johdossa ollutta nikita Hruštšovia ja vakuutti, ettei suomen suhtautuminen neuvostoliittoon ollut muuttunut
- Hruštšov korosti myös ystävyyttä ja suomen itsenäistä asemaa, mutta toteisi että nl:llä oli oikeus vetää johtopäätöksensä suomen politiikasta

NOOTTIKRIISI

- 1961 neuvostoliitto antoi suomelle kirjallisen tiedonannon YYA-sopimuksen mukaisista sotilaallisista neuvotteluista, koska berliinin kriisi oli nostanut sodan uhkaa euroopassa
- pahimmassa tapauksessa nl lähettäisi joukkonsa suomeen vedosten sodan uhkaan ja YYA-sopimukseen, jos pyyntö torjuttaisiin, suomi väittäisi että nl:n tulkinta sodan uhasta olisi väärä
- kekkonen hajotti kriisin ajaksi eduskunnan
> matksuti uudelleen Hruštšovia tapaamaan, myönsi että sodan uhka on kasvanut, mutta ehdotti että suomen ja venäjän väliset sotilasneuvottelut vain lisäisivät sodan uhkaa
> sotilaallista konsultaatiota siirrettiin, suomi lupasi vahvistaa puolustusta hankkimalla aseita nl:stä

KRIISIEN TULKINNAT

- tärkeänä taustatekijänä oli kylmäsota, jonka luoma kiristynyt ilmapiiri heijastui myös suomeen
- nl syytti nato maita sodan uhan lietsomisesta ja varoitti nato maita, vaikka natolla ei todellisuudessa ollut aikeita hyökätä neuvostoliittoon
- nl saattoi kriisien aikaan olla myös aidosti huolissaan suomen ja sen ystävyysmielisen linjan muuttumisesta
- 61 kekkonen pyrki saamaan muilta länsivalloilta tunnustusta suomen puolueettomuudelle > kekkonen amerikassa tapaamassa kennedya (jolloin nootti saapui, varoituksena)
- nl halusi myös vaikuttaa suomen sisäpolitiikaan ja varmistaa että kekkonen jatkaisi presidenttinä
- saattoi myös olla että kekkonen itse tilasi nootin, nostaakseen omaa suosiotaan vaaleissa

- kriisien vaikutuksesta suomi joutui tottumaan siihen, että kylmän sodan jännitys heijastuu myös suomen ja neuvostoliiton väliseen suhteeseen
- jatkossa esim. hallituskin muodostettaisiin neuvostoliittoa myötäillen

KEKKONEN PRESIDENTTINÄ

- käytti hyödykseen hyviä suhteitaan neuvostoliittoon
- suosion vuoksi hänen haluttiinkin jatkavan presidenttinä mahdollisimman pitkään
- 74 presidentin vaaleihin hän osallistuisi vain sillä ehdolla, ettei hänen tarvitsisi käydä vaalitaistelua, jonka puolestaan edellytti muutosta perustuslaissa
> tilanteen ratkaisi vuoto, joka paljasti luottamukselliset EEC- vapaakauppasopimukset neuvostoliiton kanssa, josta hän suuttui ja sanoi sen rikkoneen sen ja nl:n välisen luottamuksen, kieltäytyi presidenttiydestä
- kokoomus kuitenkin taipui lopulta poikkeuslain säätämiseen (eec-sopimus oli sisäpolitiikkaa tärkeämpi) ja kekkonen leppyi valittiin poikkeuslailla taas presidentiksi
- 78 vaaleissa hän kuitenkin kieltäytyi , halusi välttää poikkeuslakia vastustaneiden kritiikin
- hän joutui terveyssyistä jättämään presidentin tehtävät kokonaan 81, jonka jälkeen valittiin mauno koivisto, joka ryhti tietoisesti rajoittaman presidentin valtaoikeuksia > sitten tuli ahtisaari vuonna 94, joka laati presidentin valtaoikeuksia kasvattavan peruslain, joka tuli voimaan halosen astuessa presidentiksi 2000

- kekkosen rooli on ollut tutkijoiden mielestä epäselvä ja ristiriitainen
- toki hän oli suosittu kansan keskuudessa ja osasi puhutella taidokkaasti, maanläheisyys vetosi ihmisiin, ikään kuin ristiriitoja sovitteleva isähahmo
- toisaalta hän toimi demokratian rajoilla, arvosteli poliittisia vastustajiaan julkisesti, ei pelännyt käyttää laajoja presidentin valtaoikeuksia tai ylittää niitä
- hänen motiivinsa pitää yllä idän suhteita olivat epäselvät

SUOMETTUMINEN

- 60 luvulla ilmestynyt käsite: periaatteessa itsenäinen maa, joka kuitenkin joutuu ottamaan huomioon jonkin suurvallan edut politiikassa huomioon
- neuvostoliiton luottamuksen ylläpitäminen meni suomalaispoliitikkojen mielestä kaiken muun edelle
- nl:n oletettujen toiveiden myötäily
- poliitikot joutuivat mielistelemään edistääkseen omaa asemaansa, hyvien suhteiden korostaminen, kotiryssät, eli suomessa vaikuttaneet neuvostoliiton edustajat
- liittyi myös itsesensuuria, kritisoivia aiheita vältettiin lehdistössä, mm. 79 afganistanin sodan syttyessä tai 70- luvun huonon taloudellisen tilanteen aikana
- yleisradio tuki ulkopolitiikka pitämällä nl:ää laajasti esillä ohjelmistossaan

- toisaalta esim. suomen toiminta yk:ssa antoi sille mahdollisuuksia näyttää puolueettomuuttaan
- suomi pyrki edistämään ratkaisuja, jotka tukivat yleistä rauhaa ja siavat suurvaltojen kannatuksen
- kekkonen puhui myös paljon suomen puolueettomuus linjasta yk:ssa
- puolueettomuus pyrkimysten uskottavuus oli yya-sopimuksen vuoksi silti heikkko
-mm. euroopan turvallisuus ja yhteistyökokouksen järjestäminen helsingissä oli näyte suomen asemasta
- koko suomettumisen tarkoitus poliitikkojen mielestä oli välttää ongelmia etukäteen, sekä säilyttämään hyviä suhteita. turvallisuutta ja rauhaa epävarmana aikana

KAUPPA NEUVOSTOLIITON KANSSA

- ulkomaankauppa keskittyi enimmäkseen metsäteolisuuden vietiin länsivaltioihin, länsieuroopan maat tiivistivät taloudellista yhteistyötään
- toisaalta nl oli suuressa osassa suomen vientiä, maiden välillä oli tiivis kauppasopimus
> nl oli silti pelokas, että suomen kauppa suuntautisi liikaa länteen, jonka vuoksi se painosti suomea kauppasuhteiden avulla
- nl hyötyi myös kaupankäynnistä suomen kautta esim. länsimainen teknologia, öljynporauslautat ja jäänmurtajat
- 1957 perustettiin eec: euroopan talousyhteisö, johon kuului etelä ja länsieuroopan maita, niiden ulkopuoliset valtiot perustivat eftan, vapaakauppaliiton, johon suomi halusi liittyä ib:n takia
> nl empi liittymistä, koska liitossa oli paljon natomaita, jonka vuoksi tehtiin kompromissi finn-efta (liitännäisjäsen, jolla ei paljon oikeuksia),
- 70 -luvulla eec laajentui, jolloin suomi halusi myös mukaan euroopan talousyhteisöön
> nl ei tykännyt, kekkonen kuitenkin sai neuvoteltua asian, vakuutti ettei ulkopoliittinen linja muutuisi
> suomi liittyi eec:hen 72

NL HAJOAA

- 85 nl:n johtoon astui mihail gorbatsov, joka aloitti uuden avoimuus- ja uudistuspolitiikan, jonka johdosta nl ja länsivaltioiden suhteet lämpenivät> yya-liturgia väheni poliittikkojen keskuudessa
- eftan täysjäsenyyden hakeminen 85 vuonna oli ensimmäinen teko, joka uskollettiin tehdä ilman neuvotteluja nl:n kanssa > vuonna 89 nl tunnusti suomen puolueettomuuden ensimmäistä kertaa 50 luvun jälkeen
- uudistuslinja muuttui jyrkemmäksi 80-90 luvun vaihteessa, baltian maiden irtautumispyrkimykset torjuttiin väkivaltaisesti, suomi ei julkisesti vastannut maiden tuen pyyntöihin , mutta kannatti niiden itsenäistymistä
- suome piti tulla nl:n kanssa toimeen, vaikka se kyllä pyrkikin irti sen vaikutusvallasta, heti kun suurvallan asema heikkeni
> suomi purki pariisin rauhansopimuksesta pykäliä, jotka rajoittivat sen asevoimia
- vanhoilliskommunistien vallankaappausyritys heikensi gorbatsovin valtaa, jonka jälkeen suomi ehdotti venäjälle yya sopimuksen uudistusta ilman avunantovelvoitetta, se allekirjoitettiin 92, kun nl oli lakannut olemasta

- seuraavaksi suomi haki euroopan unionin jäsenyyttä, turvallisuuus poliittisista ja taloudellisista syistä
- idän kauppa oli hetken pysähsyksissä, jonka vuoksi länsimarkkinoista tuli tärkeämpi
- suomi käytti nl:n hajoamista hyväkseen ja lähetti jäsenyyshakemuksen eu:hun
- myös puolueettomuuspolitiikka oli historiaa, kkun suomi liittyi eu:hun, se ei ollut liittoutunut, mutta poliittisesti se on sitoutunut eu:n ulkopolitiikkaan

Added to timeline:

Date:

Images: