vaaran vuodet 1944-1948 (jan 1, 1944 – jan 1, 1948)

Description:

ANKARAT JA UHKAAVAT RAUHANEHDOT

- rauhanehtojen toteutumista tuli valvomaan liittoutuneiden valvontakomissio syyskuussa1944, komissiolla (nl:llä) oli oikeus tulkita rauhanehtoja mielivaltaisesti
- monet rauhansopimuksen kohdista tuntuivat uhkaavilta, jonka vuoksi nl:n motiiveja pelättiin
- asekätkentä: suomen armeijan sisäpiirin toteuttama operaatio, jonka tavoitteena oli varmistaa että aseita riitti kaikille, mahdollista sissisotaa varten, jos nl hyökkäisi suomeen uudestaan
- valtionhallinto oli myös laatinut valmiiksi evakuointisuunnitelman, mutta talven mittaa välitön miehityksen vaara kuitenkin väistyi
- asekätkentä paljastui, jonka pelättiin vaikuttavan suhteisiin nl:n kanssa (koska rikkoi rauhan sopimusta), vaikka lopulta sen reaktio ei ollut suuri
- valtiollinen poliisi tai Valpo tutki tapausta ja vangitsi noin 1500 ihmistä
- lapin sota: suomalaisia käskettiin karkottamaan saksalaiset, joilla oli suomessa noin 200 000 miehen varustettu armeija > tehtiin salainen sopimus saksalaisten rauhanomaisesta vetäytymisestä, suomalaiset tekivät myös valehyökkäyksiä
> nl vaati kovempia toimia, joten suomalaiset tekivät maihinnousun tornioon, johon saksalaiset reagoivat hävittämällä lappia vetäytyessään'
- sotakorvaukset nl:lle erityisen tärkeä ehto, koska se tarvitsi varoja alueen uudelleenrakentamiseen, suomi sai materiaali ja laina apua yhdysvalloita ja ruotsilta
- luovutetuilta alueilta noin 400 000 siirtolaista sijoitettiin maaseudulle > maata pakkolunastettiin ja perustettiin ns. kylmiä tiloja, joissa siirtolaiset joutuivat itse raivaamaan peltonsa
- sotasyyllisyysoikeudenkäynti ( poliittinen sotakorvaus) : valvonta komissio oli 1945 vaatinut myös suomalaisten sotarikollisten tuomitsemista, viitaten rauhanehtoihin, vaikka sellaista ei niissä mainittu, oikeudenkäynnissä syylliseksi joutui seitsemän poliitikkoa ja suomen berliinin lähettiläs, joille muutaman vuoden vankeustuomio, rytille kymmenen vuotta vankeutta

KOMMUNISMI

- kommunistien toiminta piti sallia > perustettiin uusi kommunistinen puolue, suomen kansan demokraattinen liitto, jonka kanssa skp toimi yhteistyössä
- 1945 eduskuntavaaleissa, nl totesi, että sota-aikaisten poliitikkojen olisi jättäydyttävä politiikasta, jota skdl kannatti, paasikivi yritti myös taivutella äänestäjät mukaan radiopuheessaan
- poliittisessa kentässä tapahtuikin käänne vasempaan, josta valvontakomissio tykkäsi
- paasikivi presidentiksi mannerheimin tilalle 1946
- kommunistien tavoite oli ottaa tehtaat yhteiskäyttöön ja puhdistaa suomi fasisteista, se yritettiin saavuttaa kapinoimalla ja lakkoilulla
- yleisesti kommunistien toiminta aiheutti levottomuutta ja epävarmuutta kansassa

PAASIKIVEN LINJA

- halusi ottaa huomioon neuvostoliiton edut, mutta puolusti suomen itsenäistä asemaa
- paasikiven nl:llää myötäilevä politiikka muodosti suomen ulkopolitiikan peruslinjan aina 1991 asti > suomi ei kylmän sodan aikana tee päätöksiä jotka ärsyttävät neuvostoliittoa
- pariisin rauha 1947 vakiinnutti suomen ja nl:n välit
- suomi torjui yhdysvaltojen marhsall avun, joka nl:lle oli todiste sen myönteisestä politiikasta, vaikka todellisuudessa suomi sai kuitenkin vielä lainoja yhdysvalloista
- kylmän sodan kiristyessä, nl teki yya-sopimuksia eri maiden kanssa, ehdotti sitä myös suomelle > oltiin epävarmoja, koska sopimukset sitoivat maat aika tiukasti nl:ään, > vaadittiin lievempi versio sopimuksesta
> tehtiin ehdotus, johon nl yllättäen suostui
esim. yhteinen neuvottelu hyökkäyksen uhassa, avunanto oli automaattista, suomi sai pysyä suurvaltojen välisten kiistojen ulkopuolella, neuvostoliitto hyötyi sopimuksesta, joka takasi sen turvan, sillä suomen kautta hyökkääminen olisi nyt vaikemapaa
- suomessa pelättiin sopimuksen seurauksia, itsenäisyyden menettämistä ja nl:n miehittämistä, mutta paasikivi etenkin korosti että sopimus ei ollut sotilassopimus, vaan lupaus puolustaa omia alueita


KOMMUNISMIN HIIPUMINEN

- ennen 1948 eduskunta vaaleja, tsekkosolvakiassa oli tapahtunut kommunistien vallankumous, jota pelättiin myös suomessa, kun kmmunistilehdet kirjoittivat epäsuorasti vallankaappausaikeista
> viranomaisten kuultua, kuviteltiin että kommunistit hyödyntäisivät yya-sopimus tilaisuutta ja sen käsittelyä edustkunnassa hyödyksi, jonka vuoksi viranomiaset olivat varuillaan ja poliisivoimilla hälytystila
> mm- sdp kirjoitti kommunistipuolueen vallankaappauksesta negatiivisesti, joka osittain myös vaikutti skdl:n kannatuksen romahtamiseen ja kommunistipuolueiden syrjäyttämiseen eduskunnasta
- nl ei välittänyt siitä paljon, sillä tärkein asia oli suomen ulkopoliittinen linja
- todellisuudessa paasikivi tiesi, ettei kaappuasuhka ollut todellinen, vaan käytti tilaisuuden kääntää kansa pois kommunismista

- puna-armeijan hyökkäys ei myöskään ollut todellinen uhka, sillä stalinille riitti välirauhan sopimuksen ehdot ja sotakorvausten toimittaminen ilman häiriöitä
- pelko kansan keskuudessa oli kuitenkin aitoa, vaikkei uhkaa oikeasti ollutkaan

50 LUVULLE
- suomen ja neuvostoliiton suhde oli vakiintunut, suomi päätti itse asioistaan, vaikka nl:llä olikin vaikutus sen politiikkaan, nl luotti suomalaisiin poliitikkoihin
- uusi hallitus sai aikaan kauppasopimuksen neuvostoliiton kanssa sotakorvausten jälkeen, joka turvasi idän viennin
- 50- luvulla päästiin irti ankeista sotavuosista ja suomalaisten itsetunto nousi
- 53 kuoli stalin ja alkoi kylmän odan suojasää, jona antoi myös suomelle liikkumavaraa ulkopolitiikassa,
> suomi liittyi yk:n ja pohjoismaiden neuvoston jäseneksi vuonna 1955

Added to timeline:

Date:

Images: