valkoinen suomi (jan 1, 1919 – jan 1, 1939)

Description:

- suomalaisten jakautuminen sisällissodan jälkeen jatkui, kun sodan voittajat ottivat haltuunsa yhteiskunnan

- tärkeät ammatit/virat valkoisten hallussa, myös etsivä keskuspoliisi EK, päätehtävänä lakkauttaa punaisten kapinayritykset, kommunismin nousu
- kansanmielisyys jatkui voimakkaana, maanpuolustushenki ja suursuomen idealisointi, vihamielisyys NL:llää kohtaan
- valkoisten perustamat järjestöt vahvistivat kansallista ylpeyttä, ammatti järjestöt, akateemiset järjestöt.
- yksi keskeisimmistä suojeluskunnan laitos, joka joka oli sodan jälkeen vapaaehtoinen maanpuolustus järjestö, piti sotilaallista kuntoa yllä
- naisille oli lotta svärd järjestö

- kasvatustyö tehtiin porvarilisten arvojen mukaisesti, opetettiin lapsille isänmaallisuutta, samalla pitäen huolta heidän maanpuolustuskelpoisuudestaan harjoittelemalla urheilulajeja ja asettamalla yleisen asevelvollisuuden

- porvarien yhtenäisyyttä rikkoi edelleen meneillään oleva kieliriita > 1922 maltillinen kielilaki, suomessa kaksi virallista kieltä

PUNAISET

- työväen liike jakautui poliittiseen ja ammatilliseen työväenliikkeeseen
- sdp hylkäsi sodan jälkeen kaikki väkivaltaiset keinot ja pyrki vaikuttamaan lainsäädännön kautta
- skp perustettiin venäjälle paenneiden työväen liikeläisten keskuudessa, kommunistisen puolueen tavoitteena oli vallankumous, osallistui politiikkaan peitepuolueiden tai järjestöjen kautta > lakkautettiin useaan kertaan
- ammattiliitot järjestivät edelleen lakkoja, jotka murrettiin rikkureiden avulla
- kommunistipuolueilla ei ollut paljon kannatusta eduskunnassa

EHEYTYSTOIMET
- porvarit ja sosiaalidemokraatit hallitsivat eduskuntaa 1919 lähtien, heidän tavoitteenaan oli poista kuilu valkoisten ja punaisten väliltä , yhteiskunnan kehittämistä helpottaakseen
- prs. Ståhlbergin aikana useita uudistuksia: hyvin voinnille luotiin pohja ennen talvisotaa

- aloitettiin punavankien armahduksilla 1918-19
- kunnallislaki otti äänioikeuden myös kunnalisvaaleihin
- torpparilaki ja maanhankintalaki (lex kallio) antoivat torppareille, viljelijöille mahdollisuuden ostaa ja omistaa maata, tiloja ( pyrittiin parantamaan elinoloja, myös jotta kommunismin kannatus vähenisi)
- 8 h työaika laki käyttöön teollisuudessa + vuosilomat
- köyhäinhoitolaki > työnantajille vastuuta
- kieltolaki (1919-32) parantamaan työväen terveyttä
- kansaneläkelaki 1937
-1921 oppivelvollisuuslaki, yksi tärkeimmistä, koska köyhille mahdollisuus käydä koulua
- uudistukset pakottivat veronkehityksen > progressiivinen verotus
- avioliittolaki 1930, aviopuolisoista juridisesti tasavertaisia + avioerossa voimaan avio-oikeus
- mm. laki paransi naisen asemaa, mutta suurin piirtein mikään ei muuttunut
- kaupungit modernit naiset kävivät useammin tosin töissä 20-30 luvulla

- eheytyksen toteuttamista helpotti itsenäistymisen jälkeinen talouskasvu > nosti myös elintasoa
- suomen kokonaistuotanto kaksinkertaistui (viennin kasvu) täkein vientimaa ib
- 20-30 suuri lama vaikutti myös suomeen
vähentynyt kysyntä vaikutti vientiin
- lama suomessa kuitenkin melko lyhyt ja lievä, palatiin normaaliin jo 34 luvulla
- eheyttäminen onnistui suomessa ja yhdisti kansalaiset, joka myös pienensi välit luokkien välillä > kehitys johtaisi yhtenäiseen suomeen 1939 mennessä



LAPUAN LIIKE 1929-1932

- Lapuanliike oli Suomessa vuosina 1929–1932 toiminut vaikutusvaltainen antikommunistinen ja oikeistoradikaali kansanliike.
- Sen tavoitteena oli kitkeä kommunismi Suomesta
- kannatusalueen ydin oli Pohjanmaa, ja sen johtaja oli maanviljelijä ja aktivisti Vihtori Kosola.
- taustalla olivat vuoden 1918 sisällissodan arvet ja suojeluskuntataustaisten voittajien pettymys maltilliseen parlamentaariseen demokratiaan.
- vasemmisto ja kommunistit olivat aktivoituneet politiikassa ja punaista uhkaa todellisena pitänyt oikeisto järjestäytyi
- painosti poliittisia päättäjiä väkivallalla, sen uhalla ja poliittisella terrorilla
- tunnetuin toimintatapa oli muilutukset eli kommunistien ja muiden vasemmistolaisten sekä porvarillisten poliitikkojen väkivaltaiset sieppaukset ja kyyditykset.
- Niin sanotun Lapuan lain nimissä tehtiin vahingontekoja, pahoinpitelyjä ja poliittisia murhia.
- Lapuanliikkeen kannatus hiipui, kun sen ensisijaiset tavoitteet oli saavutettu. Liikkeen ydinryhmä jatkoi kuitenkin toimintaansa ja radikalisoitui.
- viimeinen voimannäytös, Mäntsälän kapinaksi kutsuttu aseellinen vallankaappausyritys talvella 1932
- Lopulta liike tukahdutettiin samoilla poliittisen ääriliikehdinnän hillitsemiseksi luoduilla mekanismeilla, joita se itse oli ajanut kommunismin kitkemiseksi 1932


- Yleiseurooppalainen ilmiö
Fasisitinen italia, baltian maat
- Pelko uudesta vallankumouksesta
- Skp toiminta 20 luvun lopulla
- Työelämän levottomuus 20 luvun lopullla
- Yli vuoden mittainen satamalakko
- Talouslama
- Konkurssit, pakkohuutokaupat
- Muut oikestolaiset liikket
- Arvomaailma, ja kannattajat samoja henkilöitä, esim.suojeluskunta aks
. Tyypillistä: koti, uskonto, isänmaa, pohjanmaa ydinaluetta, vasemmistön kieltäminen ja toiminnan murkaamienn
- Laittomuudet, terrori: lapuan laki (ulkoparlamentaariset keinot)

Added to timeline:

Date:

Images: