suomen autonomian aika (jan 1, 1809 – jan 1, 1917)

Description:

Suomen suuriruhtinaskunta, Venäjän keisarikunnan autonominen osa pääosin nykyisen Suomen valtion alueella vuosina 1809–1917.

- valloitus oli ollut paljon rahallisempi suomessa, verrattuna aiempiin isoon ja pikkuvihaan yms. > venäjä käytti tehokkaasti propagandaa rauhoitellakseen suomalaiset, ja lieventää epäluuloa venäläisiä joukkoja kohtaan
- aleksanteri I lupasi julistuksessaan säilyttää lait ja säätyjen oikeudet, virkamiesten asemat, kunhan olisivat uskollisia keisarille
- säädyt porvoon valtiopäiville 1809, merkittävä kädenojennus suomalaisille, keisari itse paikalla > lupasi kunnioittaa suomen asemaa ja kaikki muut aiemmin sanotut ja säädyt vannoivat uskollisuutta > pohja autonomian syntyyn

- papit rauhoiteltiin ja luvattiin säilyttää luterilainen uskonto, virkamiesten asemia ja palkkoja korotettiin, keskushallinto loi uusia virkoja, piti aateliston tyytyväisenä
talonpojat ei tyytyväisiä ruotuarmeijan lakkauttamiseen, toisaalta ruotsin lait suojasivat heitä maaorjuudelta, porvaristolla oikeus kauppaan ja yhteydet tukholmaan

HALLINTO MUOTOUTUU
- suomi tarvitsi oman keskushallinnon, suomessa ei hallintoelimiä
- ylin päätösvalta keisarilla, pietarissa päätettiin ulkopolitiikasta ja lakijutuista, oli myös suomen asian komitea
- Helsingissä senaatti, jakautui oikeus ja talous-osastoon, vastasi nykyistä hallitusta ja korkeinta oikeutta, puheenjohtaja kenraalikuvernööri, vastasi yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta, suurin osa oli venäläisiä. muut senaattorit aatelisia
- keisari ei puuttunut maaseudun ja kaupunkien hallintoon tai läänin hallintoon
- senaatti keräsi verot, jotka jäivät maan omaan käyttöön, mahdollisti meno ja tulo arviot ja alueiden suunnitelmallisen kehittämisen + oli omat tullirajat
- senaatin alaisuuteen luotiin keskusvirastoja, kuten tullihallitus ja postilaitos
- vanhan suomen alueet liitettiin takaisin 1812, alueliitos voimisti yhteyksiä pietariin ja lisäsi tyytyväisyyttä

1800 LUVUN SUOMALAINEN YHTEISKUNTA

- Maatalousmaa, väsetö kasvoi hitaasti ja asui maaseudulla
- Kehitys oli hidasta, 1700-luvun ruotisin vallan alainen maa, lait jäivät voimaan ( melko keskiaikainen yhteiskunta)
- Merkantilismi
- Nälkävudet; johtuen ilmastosta, kuolleisuus 10% 270 tuhatta (taudit levisivät nopeasti)
- Väestökato
- väki lisääntyi ripeästi 1800 lv keskivaiheessa (vähentynyt kuolleisuus uudistusten myötä), maaseudun tilattomien määrä kasvoi, ruoka ei riittänyt huonoina satovuosina > nälkävuodet

-1850 luvulta alkaa väkiluku kasvamaan Mm. lapsikuolleisuus ja rokotukset vaikuttivat 1867-1868 nälkävuodet, suuri nälkäkatastrofi, 15% väestöstä kuoli Suomessa. Johtui luonnonoloista, sadot jäivät vähäisiksi.

* yo pietari idän amerikka (analyysi suomalaisten määrä pietarissa 1800-1926)

Kokelas käsittelee niin työntäviä kuin vetäviä tekijöitä suomalaisten Pietariin muutossa. Työntäviä tekijöitä ennen Suomen itsenäistymistä olivat esim. tilattoman, työttömän väestön määrän kasvu, elinkeinovapauslaki vuonna 1879 ja liikenne- ja kauppayhteyksien paraneminen (mm. Saimaan kanava ja rautatiet, erityisesti Riihimäki-Pietarin rata) sekä Amerikan siirtolaisuuden ”esimerkki”.

Vetävinä tekijöinä voidaan mainita esim. Pietarin asema Venäjän pääkaupunkina, perinteiset yhteydet Pietarin ja Karjalan kannaksen välillä jo 1700-luvun Vanhan Suomen ajoilta, työmahdollisuudet niin köyhälle kuin rikkaallekin väestölle ja Pietari kosmopoliittisena metropolina.

1860-LUVUN UUDISTUKSET

- Nikolai I aikana ei kovia muutoksia Aleksanteri II 1855 tuli valtaan
Uudistuksia:
1.Maaorjuus lopetettiin
2.Lievitti mm. sensuuria
1863 valtiopäivät jälleen koolle, edellisen kerran 60 vuotta sitten (1803)

- Kunnallishallinnon uudistus: kirkollinen ja maallinen hallinto irti toisistaan
- Kunnallisia hallintoelimiä päätöksentekoa varten
- Oma raha: markka 1860 (autonomian aikaan pääomat olivat vähäiset ja rahan arvot vaihtelevat > suomen keskuspankki + oma raha vakauttivat taloutta)
- Koululaitos: kansakoulu 1866, Uuno Sygnaeus (huom. oppivelvollisuuslaki 1921)
- Kieliasetus 1863 : suomi tulisi saavuttaa tasavertaisena 20 vuoden kuluessa
- Asevelvollisuuslaki: 1878 Suomelle oma sotaväki
- Rikoslain uudistus 1899
- Naisista täysvertaisia 1864 tietyin rajoituksin
- Elinkeinovapaus 1879
(talous vapautettiin Myöhäismerkantilistisista rajoituksista, Metsävarojen kulutuksen rajoitukset poistetiin​)
- Viinan kotipoltto kielettiin1866
- Sahateollisuus loi Suomeen ensimmäiset suuryritykset ( paljon uusia teollisuuden aloja, joista suurin oli metsäteollisuus, myös esim. metalli-, tekstiili-,saha-, sokeri- ja tupakkatehtaita avattiin. ​)
- Ruotsi alussa tärkeä kauppakumppani. Myöhemmin Englanti, Venäjä Ja Saksa
- Pankkilaitos

talous ja yhteiskunta

- maantaloudessa viljan viljely vaihtui karjatalouteen ja tuotantoa tehosti koneellistuminen
- maaseudulla paljon työvoimaa > Yleinen elinkeinovapaus teollistumisen aikaan, paljon työvoimaa tehtaisiin
- Puun kysyntä lisääntyi teollistuvassa länsi-euroopassa, Suomessa hyvät edellytykset puunjalostukselle, saha-ja puutavara tärkein vientituote, ​

-Yhteiskuntarakenne: sääty-yheiskunta voimassa vielä 1800-luvun.
Jakautui käytännössä kahteen: säätyläisiin ja rahvaisiin
(70% ei enää kuulunut mihinkään säätyyn)

- Muuttoliikettä maalta kaupunkeihin ja siirtolaisuutta USA:han(myös Ruotsiin ja Pietariin
- Huono työtilanne, sotavuodet
- Liikenneyhteyksien parantuminen mahdollisti liikkumisen paikasta toiseen
- Muuttovapaus lisäsi työperäistä muuttoa eri paikkakunnille, vesistöt olivat hyviä tavaroiden kuljetusreittejä, rautatiet mullistavat kuljetusta​
- Esim. Metallituotteita vietiin venäjälle, puutavaraa länsi-euroopppaan

VENÄLÄISTÄMISKAUSI

- 1899 helmikuun manifesti:
Venäjän keisari Nikolai II:n antama ilmoitus valtion uudelleenkehittämisestä. Manifesti vaikutti myös Suomeen, jossa konservatiivinen Nikolai II oli aloittanut venäläistämistoimia, tavoitteenaan slaavisten valtioiden yhdistäminen tiukemmin toisiinsa.
Manifestin vaikutuksesta Suomessa esim. poistettiin asevelvollisuus ja sen autonomista valtaa kavennettiin.

- Venäjän toiminnan takana olivat kansainvälisessä politiikassa tapahtuneet muutokset
- venäjän näkökulmasta toiminta oli yhtenäistämispolitiikkaa
> Saksan suurvallan nousu huolestutti venäjää, se uskoi, ettei reitti suomen kautta venäjälle ollut tarpeeksi suojattu.
- epäilivät suomalaisten uskollisuutta venäjälle, jos sota syttyisi.
- kansallistunne oli voimistunut, joka puolestaan vahvisti venäjän halua pitää raja-alueensa itsellään.
- venäjän hallituksen kehittymisellä oli vaikutusta sen toimiin, 1800-luvun loppu puolella venäjän hallitus kykeni liittämään raja-alueet tiukemmin omaan hallintoonsa.
- suomalaisten osuus oli kasvanut ja heidän erilaisuuteansa korostui
- eivät osanneet hyvin venäjää, heillä oli erilaiset oikeudet venäläisiin verrattuna. venäläiset eivät esim. Päässeet tiettyihin virkoihin suomessa. Suomella myös tulliraja venäjää vastaan.

- Venäläistäminen jakoi mielipiteitä suomalaisten keskuudessa: jako myöntyväisiin ja peruslaillisiin ( passiivinen ja aktiivinen väkivaltainen vastarinta)
- peruslailliset: tärkeä noudattaa suomen lakeja, vastustettiin venäläistämistä, suhtaistuivat jyrkästi myöntyväisiin
- aktiiviset: esim. eugen schauman, joka salamurhasi kenraalikuvernööri nikolai bobrikovin ja ampui itsensä > hänestä tuli kansallissankari, vaikka venäjän reaktiota pelättiin, venäläiset yrittivät tukahduttaa palvonnan

- suomen näkökulmasta aika oli sortokausi, koska he olivat käsittäneet autonomian myöntämisen eri tavalla, että suomella olisi enemmän itsenäisyyttä kuin oikeasti oli

Added to timeline:

Date:

Images: