hyödyn aika (jan 1, 1718 – jan 1, 1772)

Description:

UUDISTUKSIA YHTEISKUNNASSA

- valitus levisi keskieuroopasta pohjoiseen
- ruotsissa 1700- luvun keskivaihetta (valistuksen aikaa) kutsutaan hyödyn ajaksi
- tieto ja järki, uskonnon kustannuksella

Anders chydenius
- kokkolan kirkkoherra, ruotsin valtakunnan merkittävin ajattelija ja poliitikko
- kannatti elinkeinovapautta ja vastusti säätyjen etuoikeuksia > monet säätyjen edustajat vihaisia
- " vapaalla kilpailulla saadaan talouteen terve tasapaino" kaikilla oikeus myydä tuotteitaan ja työpanostaan minne haluaa
- verrattavissa adam smithin ajatuksiin talousliberalismista
- arvosteli merkantilismia, koska se hyödytti ennen kaikkiea aatelistoa, porvaristoa ja ruukin patruunoita > aiheutti tulonjaon epätasa-arvoa
- ongelmana myös työpakko, jonka mukaan on työskenneltä isännälle vuoden ajan sovitulla palkalla > vaikea elää tasapainossa kun ei tiedä missä seuraava työ on

-1700 puolivälissä porvari oikeuksia aiempaa helpompi saada
- suomeen myönnettiin tehtaiden perustuslupa
myös rautaruukit jatkoivat toimintaansa 1600lv tauon jälkeen
- 1765-66 monille kaupungeille tapulioikeudet
- pohjanmaa vaurastui suuresti tervan viennistä (tärkeimmät kaupungit kokkola ja oulu)
- vienti: puulaivateollisuus ja sahatuotteet
- sahoja perustettiin ruukkien yhteyteen
- suomeen tuotiin erityisesti viljaa, rihkamatavaraa ja ylellisyystuotteita

TIETO LEVIÄÄ
- painovapausastus ja talouden liberalisointi
- sensuuria lievennettiin chydeniuksen vaatimuksesta
- vuoden 1766 valtiopäivillä läpi asiakirjojen julkisuus
- suomeen perustettiin sanomalehtiä tieteellinen Auroora-seura perusti ensimmäisen
Åbo tidningar 1771 ( kielitieteellisiä ja maatalousuudistuksia koskevia artikkeleja)
- papit edelleen suuressa osassa tiedottajina: kertaoiva rahvaalle tärkeät asiat saarna tuolista
- enimmäinen suomenkielisille suunnattu lehti suomenkieliset tietosanomat (anders lizelius), koti- ja ulkomaan uutiset

KANSANSIVISTYS
- ylempien säätyjen ajanvietteeksi kehittyi romaanien lukeminen (aiemmin vallinneen uskonnollisen kirjallisuuden sijalle)
- 1700 lopulla turun yliopistossa paneuduttiin humanistisiin tieteisiin porthanin johdolla (kriittisen historiankirjoituksen pioneeri suomessa ja uuden aikakauden tutkija)
myös Åbo tidnigar lehden toimittaja

MAATALOUDEN UUDISTUKSET
- edelleen pääelinkeino suomessa
- talonpoikia kannustettiin verohelpotuksin raivaamaan alueita pelloksi
- kustaa III aikakaudella levisi hetkellisesti merkantilismin vastavoimana toiminut fysiokratismi, joka korosti maatalouden merkitystä
- viranomaiset huolissaan kasvavasta viljan tuonnista, heikensi kauppatasetta > torppien perustamisoikeutta laajennettiin > lisäsi uudisraivasutsa

- isojako: lopetti sarkajaon ja vapautti talonpojat päättämään omista pelloistaan, tavoitteena yhdistää maat suuremmaksi hyödylliseksi kokonaisuudeksi
- kaikki tilalliset eivät tyytyneet jakoon, valittivat kuninkaalle, suurin osa kuitenkin kannatti uudistusta, koska yhteismetsien muuttaminen yksityisiksi, hyödytti niitä
> metsiä sai alussa vain tiettyyn rajaan asti, nyt talonpikien omistuksessa oli noin 2/3 metsistä suomessa > metsäteollisuuden pohja
- tilattomat kärsivät, koska yksityismetsien käyttö kiellettiin heiltä

- talonpoikien asema parani 1700- lv: verot ei noussut, ilmasto lämpeni ja sadot kukoistivat, pystyivät lunastamaan kruununtiloja omiksi perintötiloikseen ja talollisten määrä kasvoi, kustavilaisena aikana pystyttiin ostamaan verovapaata rälssimaata, ratsutillisten asema nousi (rusthollarit)
- tilat olivat silti usealle liian pienet, perheelle niukka toimeentulo

VÄESTÖKASVU JA VALISTUSTYÖ

- ruotsin valtakunnassa järjestelmällinen väestönlaskenta 1700 puolivälissä
- kirjaa pidettiin sukupuolen, iän, ammatin ja säädyn mukaan (by kirkkoherrat), lisättiin myös kuolinsyy, joka usein miten oli jokin kulkutaudeista
- noin 2 miljoonaa asukasta, 400 000 suomessa, oli vähemmän kuin luultiin
- huomio suunnattiin terveyden huoltoon, kun sodat ja taudit karsivat väestöä, 1756 valtiopäivillä > jokaiseen lääniin piirilääkäri, oli hoidettava köyhiä ilmaiseksi
- lääkärit valistivat rahvasta siisteydestä > ylemmät luokat kävivät terveyskylpylöissä tai lähteissä
- rokotusohjelma aloitettiin 1700- lopulla
- huono hygienia erityisen suuri imeväiskuolleisuus
- naiset synnyttivät noin kahden vuoden välein, tiheään tahtiin, kätilöitä koulutettiin ja synnytyksiä valvottiin, vain synnyttäneet naiset kätilöitä, piti suorittaa tutkinto (noin 90% naisista suoritti) ensimmäinen virallinen naisten ammattitutkinto
- usein synnytettiin kotona, maaseudulle kätilöt eivät aina ehtineet, turvauduttiin lapsenpäästäjiin. aviottomat lapset myös hyväksyttiin, koska väestön kasvua pidettiin tärkeänä

RANGAISUTKSEN KEHITYS
- kuoleman rangaistus 1734 useiden rikosten vuoksi, rikollinen ei koskaan tiennyt, miten häntä rangaistaisiin. enimmillään 50-60 kuoleman rangaistusta vuodessa. lähinnä murhasta
- vankeudesta tärkein rangaistusmuoto, kohtelu riippui sosiaalisesta asemasta
- myös kosto ja kidutusrangaistukset yleisiä
- lievenivät vasta loppupuolella, koska itsevaltiaille oli tärkeää saada porvariston suosio, myös kuolemanrangaistukset vähenivät 1780 luvulle mennessä
- vankien määrä tosin lisääntyi

Added to timeline:

Date:

Images: