isovihasta pikkuvihaan (jan 1, 1710 – jan 1, 1743)

Description:

- isovihaksi nimitetty venäjän miehitys suomessa kesti 1710 vuodesta vuoteen 1721 asti
- väkivaltaiset valloitukset osaksi kostoa ruotsille
- venäläiset piinasivat, kiduttivat, orjuuttivat, raiskasivat (raiskatut naiset nähtiin suomessa saastuneina)
- tuomiokirjat kertovat suomalaisten kokemuksista > voidaan nähdä myös miten ylempiä luokkia ei kiinnostanut tavallisen kansan kärsimys valloitusten aikaan
- 20 000 - 30 000 suomalaista vangittiin, osa joutui kurjaan pakkotyöhön
- moni pakeni myös ruotsiin, etenkin aatelisto ja porvarit
- suomalaiset jätettiin valtakunnassa oman onnensa nojaan
- tutkimus on tuonut esiin näkemyksen, että venäläisiin kohdistuva pelko olisi alkanut jo ison vihan aikaan
- pelko näkyisi uudestaan 1800-1900 luvun vaihteessa, itsenäistymisen alkuvuosina ja ennen talvisotaa

SÄÄTYVALLAN AIKA

- ruotsin valtakunnassa tapahtui sisäisiä muutoksia
- säädyt syyttivät suurvallan romahtamisesta itsevaltiasta kuningasta > poliittinen valta siirtyi siis kunkulta säädyille > vapauden / säätyvallan aika alkoi

- valtiopäivät päättivät: lait, verotuksen, ulkopolitiikan ja sodankäynnin toimet
- säädyt kävivät jälleen valtiopäivillä säännöllisesti, väh. 3 vuoden välein
- kuninkaan apuna toimi valtaneuvosto, jonka jäsenet se valitsi säätyjen asettamista ehdokkaista
- valtaneuvostolla oli lakien toimeenpanovalta (oli kuitenkin nautittava säätyjen luottamusta > parlamentarismi alku)
- aatelisto piti tiukasti kiinni oikeuksistaan ja valtioneuvostossa olikin vain aatelisia

- myös porvariston asema parantui ja merkitys valtiopäiväsäätynä kasvoi
- talopoikien vaikutusvalta vaatimaton, luku ja kirjoitustaito oli heikko, joskus asioiden tulkkaamiseen/selittämiseen meni aikaa
- muilla ihmisillä/säädyttömillä ei ollut edustusta

- kaikki pyrkivät ajamaan omia etujaan > valtataistelut virkamiesten keskuudessa ja huhut, erimielisyydet > jako myssyihin ja hattuihin
myssyt: maltillinen ulkopolitiikka, hyvät suhteet venäjään, liittolaiset venäjä ja preussia, vahva paikallisvalta ja vallanjako, elinkeinovapaus, suomalaisia kiinnosti
hatut: ruotsin suurvalta-aseman palautus, tuki ranskalta (yritti estää venäjän laajenemisen), merkantilismi, ylimpiä säätyjä kiinnosti

RUOTSI JA VENÄJÄ (+ HATTUJEN SOTA)

- karjalan ja viipurin asukkaat saivat pitää luterilaisuutensa ja ruotsin lait
- viipuri menestyi pietarin imussa , sinne muutti paljon saksalaisia
- pietari suuri jakoi ruotsin alueita lahjoituksina virkamiehille ja aatelisille
- talonpojat jäivät vapaaksi, ei maaorjuutta, toisin kuin muualla venäjällä
- hattupuolue sai enemmistön äänet valtiopäivillä > ruotsi aloitti hyökkäyksen venäjälle ranskan tuen avulla 1741 > hattujen sota, takaisin menetetyt alueet > ei onnistunut > suomi miehitettiin jälleen, 1742-43, pikkuviha
- sota päättyi turun rauhaan 1743 > ruotsin itärajaa karsittiin

- on esitetty että tähän aikaan olisi ensimmäistä kertaa ajateltu itsenäistymistä suomessa
- venäjän keisarinna elisabethin manifesti kehotti suomalaisia luopumaan vastarinnasta, vastineeksi annettaisiin tukea ruotsista irrottautumispyrkimyksissä.
- tavoitteena oli luoda sekaannusta vihollisen puolella, suomessa asia unohdettiin nopeasti
- sodan jälkeen ruotsissa haluttiin panostaa suomen puolustuksen kehittämiseen > helsinkiin viaporin ja loviisaan svarthålman merilinnoitukset, joiden tarkoituksena oli hidastaa vihollinen, joka antaisi lisää aikaa ruotsin armeijalle saapua apuun

Added to timeline:

Date:

Images: