ruotsin suurvalta-aika (jan 1, 1600 – jan 1, 1721)

Description:

- ruotsi nousi euroopassa suurvallaksi, vaikka sillä ei ollut sodan jälkeen paljon resursseja
- se oli pinta-alaltaan suuri, väestöltään pieni ja harvaan asuttu, huonot tieyhteydet, vähäiset ja huonokuntoiset tiet

- syy nousuun oli todennäköisesti naapurimaiden hetkellinen heikentyminen
- tanska oli sotkeutunut saksan sotiin ja menestynyt niissä huonosti
- katolinen puola nähtiin ruotsin pahimpana vihollisena, sitä myös heikensi vaalikuninkuus, joka antoi aatelistolle paljon valtaa ja esti sitä hyökkäämästä ruotsiin
- venäjä joutui sekasortoon, kun maata hallinnut Rurikin suku sammui 1598 > ruotsi ja puola nostivat ehdokkaansa hallitsijaksi
- venäjä joutui luovuttamaan ruotsille käkisalmen ja Inkerinmaan Stolbovan rauhassa 1617 > ruotsi tunnusti Romanovit venäjän hallitsijasuvuksi

- suomenlahdesta tuli ruotsin hallitsema > venäjä eristäytyi noin 100 vuodeksi ja jäi Itämeren kaupan ulkopuolelle
- sotimisen päätyttyä venäjän kanssa ruotsi laajentui liivinmaalle puolan kustannuksella ( se rahoitti sodankäyntiä keräämällä tulleja ja pakkoveroja suomesta) > tarkoituksena heikentää puola
- kun ruotsin ulkopolitiikan suunta vaihtui venäjältä puolaan, myös suomen geopoliittinen merkitys väheni > suomesta sotilaiden reservi ja rekrytointi alue

ARMEIJAN APU

- ruotsin armeija uudistui 1600- lv alkupuolella ja vaikutti laajenemiseen/ valloituksiin
- ratsumiehiä kerättiin aatelin lisäksi myös muista säädyistä
- taktiikka muutti liikkuvammaksi ja ketterämmäksi - marssittiin riveissä joka edisti tulinopeutta ja voimaa
- tykistö oli liikkuvampi ja kevyempi
- armeijan koulutus kasvoi (sotilaat olivat ammattilaisia)
- sodat muuttuivat raaemmiksi > vaikutus ulottui kauas > ihmiset pakenivat toisiin kaupunkeihin ryöstöiltä ja tuhopoltoilta
- armeijan huoltaminen oli vaikeinta: tarvittiin ruokaa, vaatteita, ammuksia, uusia sotilaita jne
- logistiikka oli myös tärkeä
- kun huolto oli puutteellinen, miehet sairastuivat, nälkiintyivät ja kuolivat
- sotilaiden seurassa kulki usein joukko muita ihmisiä: naisia ja lapsia, vaunuja, karjaa, kaupustelijoita ja käsityöläisiä yms-.

- ruotsin nousu suurvallaksi johtui nimenomaan sotimisesta naapurimaiden kanssa
- uskonto kietoutui sotiin:
- ajateltiin, että on pyhä tehtävä käydä sotaa ja puolustaa protestanttista kotimaata
- katolilaisia paheksuttiin
- ruotsi oli myös mukana Kustaa Adolfin kautta 30-vuotisessa sodassa, joka oli vuosisadan merkittävin tapahtuma
- se lähti puolustamaan saksan protestantteja ja joutui mukaan euroopan muiden maiden välisiin valtataisteluihin
- ruotsin armeija oli noin 100 000 miestä
- ranska ja hollanti tukivat rahallisesti sotaa
- armeija toi maalle paljon mainetta ja voittoja
- Kustaa II Adolf kaatui 1632, mutta ruotsin sotamenestys jatkui
- lopulta 1648 sota päättyi west-falenin rauhaan > ruotsi sai taloudellisesti tärkeitä alueita pohjois-saksasta ja sotakorvaukset saksalta

AATELIN VALTA KASVAA

- kuninkaan välit ylhäisaateliin kireät Vaasa-suvun aikaan (1500-lv) johtuen valtakamppailuista
- Kustaa II Adolf 1611 lupasi hallita valtaneuvoston ja valtiopäivien myötävaikutuksella (jatkaen keskiajan maalain periaatetta)
- aatelin ja kuninkaan yhteistyö parani ja aatelin valta kasvoi
- aatelissilla oli yksinoikeus valtakunnan virkoihin
- verovapaus irrotettiin ratsupalveluvelvollisuudesta
- kuninkaan palvelu ensisijainen tehtävä
- Kustaa oli mainio kaveri, positiivinen ja loi hyvän ilmapiirin, harjoitti myös taitavaa valtapeliä
valtaneuvoston merkitys kasvoi, etenkin kunkun ollessa sotimassa
- yleisesti ottaen kunkku aina niskan päällä, vaikka aatelisto olikin tärkein sääty poliittisesti ja yhteiskunnallisesti
- aatelisten palveluksia tarvittiin sotaretkillä ja hallinnon pyörittämisessä > siitä etuoikeuksia

- Kustaan kuoleman jälkeen nousi alaikäinen kristiina (holhooja hallituksen valta) täysi-ikäisenä hän ajoi aateliston etuja ja arvoja, kannatti läänityksiä yms.
kristiina epäsovinnainen persoona maskuliinisuutensa vuoksi:
- hänen tavoitteensa oli nostaa sivistystä
- haastoi riitaa aatelismiesten kanssa
- ei hyvä johtaja, luopui kruunusta itse, pysyi naimattomana, kääntyi katolilaiseksi ja muutti Roomaan

Seuraava kunkku oli kaarle X kustaa (serkku):
- pyrki yksinvaltiuteen , huono kuuntelija
- aateli menetti asemansa
- aika kului sotaretkillä
- kuoli yllättäen > 4.v kaarle XI (holhooja hallitus)

AATELISVALLSTA KUNKAAN ITSEVALTAAN

- kruunun verotulot vähenivät, kun aatelistolle myönnettiin läänityksiä, eikä rahaa tullut muualtakaan
- talonpojilla kasvava verotaakka
- alempi aateli pelkäsi verovapauden poistamista > vaadittiin reduktiota ( läänien vähentämistä)
- kaarle XI hyväksyi reduktion 1680 valtiopäivillä (oli todennut valtion taloudellisen tilanteen huonoksi), jopa 80% takaisin
- eniten kärsi uusi aatelisto
- kaarle sai myös läpi itsevaltiuden > asetti ensin holhoojahallituksen epäilyn kohteeksi ja syytti huonosta hallitsemisesta > suostutteli muut valtioneuvoston vallan heikentämiseen
- ylhäisaatelin merkitys romahti
- kuninkaan ovela manipulointi johti säätyjen hyväksyntään: kaarle oli jumalan asettama yksinvaltainen, suvereeni kuningas, joka nostettiin ensimmäistä kertaa lain yläpuolelle
- muu eurooppa seurasi

Added to timeline:

Date:

Images: