kuninkaalliset vaikuttivat hallintoon (+nuijasota) (jan 1, 1397 – jan 1, 1600)

Description:

KUSTAA VAASA

- Ruotsin kuningas vuosina 1523–1560.
- Hän oli valtaneuvos Eerik Vaasan poika.
- Kustaa Vaasa oli ruotsalaisten kansannousun näkyvin johtaja, ja hänen johdollaan Ruotsi irtaantui kokonaan Kalmarin unionista.
- hallintokauden alkuaikana Ruotsin taloustilanne oli huono ja ympäri Ruotsia oli talonpoikaiskapinoita.
- Kustaa Vaasa toteutti Ruotsin uskonpuhdistuksen ja perusti Ruotsin kirkon pian sen jälkeen
- Hän myös määräsi ulkomaankaupan käytäväksi ainoastaan kaupungeissa, mikä johti kaupunkien kehitykseen.

- saksalaisten vaikutusvalta kasvoi 1300-lv lopulla > tanska, norja ja ruotsi kyllästyivät ja päättivät perustaa KALMARIN UNIOININ 1397
- hallitsi tanskan ja norjan kuningatar margareetta
- pitkäikäien unioni, jonka aika oli suomessa rauhallinen
- keski 1521 asti, vaikka sen aikana oli useita ristiriitoja
- kuningas teki monia uudistuksia suomessa
esim. linnaläänit suoraan hallitsijan tilivelvollisuuteen
- merkittävät virat menivät tanskalaisille ja saksalaisille, norja ja suomi syrjittiin
- ruotsalaiset ajoittain kapinoivat tanskan mielivaltaa

- kalmarin olot epävakaat + kiistat venäjän kanssa (valloittivat viipurin ja olavin linnan, hyökkäsivät suomeen , polttivat porvoon yms.)
- 1503 alkaen ruotsi ja tanska unioni sodassa > jolloin se jakautui kahtia

JUHANA JA EERIK

- kustaan kuoltua 1560 hänen poikiensa välille kehittyi kruununperimis riita - juhanan oli vaikea alistua veljensä tahtoon ( joka oli perinyt kruunun)
> epävakaa aikakausi (noin puoli vuosi sataa)
- suomesta kehittyi valtio valtion sisällä juhanan herttua kunnassa
- juhana avioitui puolan prinsessa katariinan kanssa (kansainväliset suhteet)

- eerik sai valtiopäivillä läpi rajoituksen herttuakuntien itsehallintoon (jota vastaan juhana kiisti) > välirikko veljesten välillä
- eerit vangitsi juhanan, syytti maanpetoksesta
- ruotsi ja puola ajautuivat sotaan Baltiasta (viro, latvia, liettua) > juhana tuomittiin yhteyksistään puolaan
- eerik oli epävakaa kungas, josta aatelisto ei tykännyt > juhana onnistuttiin vapauttamaan ja ennen pitkää eerik pakotettiin luopumaan kruunusta

- juhana kruunattiin kuninkaaksi eerikin myrkytyskuoleman jälkeen 1577
- juhana pyrki liittoutumaan puolan kanssa venäjää vastaan
- koko hänen hallintoaikansa ruoti oli sodassa
- sota venäjän kanssa käytiin suomen alueella, rauha sovittiin vasta 1595 > oli ruotsille edullinen sillä venäjä tunnusti uudisasutusalueet eikä vaatinut suomen alueita enää itselleen > vedettiin uusi raja

KAARLE JA NUIJASOTA

Nuijasota oli talonpoikaiskapina Suomessa talvella 1596–1597. Talonpojat nousivat heitä verottaneita sotajoukkoja, aatelia ja ratsutilallisia vastaan. Nuijasota liittyi Sigismundin ja Kaarlen valtataisteluun Ruotsin valtaistuimesta. Kapina kohdistui erityisesti Sigismundille uskolliseen Suomen käskynhaltijaan Klaus Flemingiin ja tämän talonpoikia sortavaan ankaraan sotilashallintoon. Kaarle-herttua puolestaan yllytti Suomen talonpoikia aiheuttaakseen harmeja Flemingille ja saadakseen aineksia mielipiteenmuokkaukseen Ruotsissa. Flemingin armeija kukisti vaivatta kapinalliset talonpojat eli nuijamiehet.

- juhanan nuorempi veli kaarle oli myös innokas nousemaan kuninkaaksi 1595, ohi sigismundin, joka oli juhanan poika
- sigismund ei voinut nousta kuninkaaksi katolisen uskonsa vuoksi
- uppsalan kokouksessa päätettiin että ruotsi pysyisi luterilaisena 1593

- sigismund hyväksyttiin kuninkaaksi 1595
- kaarle herttua toimi 1595 ruotsissa valtionjohtajana
- suomen käskynhaltija klaus flemingillä oli käytössään suuri armeija, jota hän valmisti valtataistelua varten ( hän oli uskollinen kruunatulle kuninkaalle)

- kaarle onnistui nostamaan suomalaiset talonpojat kapinaan sigismundia ja flemingia vastaan (linnaleirirasitukseen vedoten)
- sigismund piti sotajoukkoja valmiudessa
- sota päättyi 1595, mutta linnaleirin (armeijan majoittaminen, elättäminen ja palkanmaksu talonpoikien kustannuksella) ylläpito jatkui, josta talonpojat eivät pitäneet (syyttivät flemingiä)
- talonpojat ryhtyivät kapinaan jaakko ilkan johdolla
- fleming hallitsi eteläsuomea, jossa ei kapinoitu rangaistuksen pelossa, pohjoisessa kaarle oli yllyttämässä talonpoikia

- taisteluja käytiin useita vuoden aikana, flemingin sotilaat olivat ylivoimaisia kokemattomiin talonpoikiin nähden > tappoivat jopa 3000 talonpoikaa suomen alueella
- ratkaiseva taistelu etelä ruotsissa, jolloin kaarlen joukot voittivat sigismundin kannattajat 1598 > kaarle valtasi turun linnan ja teloitti sigismundin kannattajia
- suomi pysyi vuosikausia kaarlelle epämiellyttävänä paikkana, eikä se enää ollut kuninkaan tukialuetta

Added to timeline:

Date:

Images: