Jatkosota 25.6.1941 -19.9.1944 (jun 25, 1941 – sep 19, 1944)

Description:

Hyökkäys Neuvostoliitton

• 22.6.1941 Saksa aloitti hyökkäyksen NL:on.

• Suomi odotti NL:n toimia

• 25.6.1941 NL pommitti Suomea -> suomalaisille oikeutus sodan aloittamiseen

• Heinäkuussa 1941 suomalaiset aloittivat
hyökkäyksen

• Hyökkäys eteni nopeasti: Joulukuuhun mennessä

○ Vanha raja ylitettiin Laatokan pohjoispuolella ja Kannaksella

○ Viipuri valloitettiin takaisin
Puna-armeija pakotettiin vetäytymään Hangosta


Asemasotavaihe 1942-44

• Hyökkäys pysähtyi kaikilla rintamilla joulukuussa 1941

○ Juuri kun I-B oli julistanut sodan Suomelle, sillä vanhat rajat oltiin ylitetty

• Taistelut muuttuivat asemasodaksi, jonka aikana rintamat eivät juuri liikkuneet

• Suomi miehittäjänä:

○ NL oli evakuoinut pääosan asukkaista, jäljellä lähinnä naisia, lapsia ja vanhoja miehiä

○ Suomalaiset kohtelivat neuvostokansalaisia eritavoin äidinkielestä ja muusta taustasta riippuen

§ Suomen- ja karjalankielisiä kohdeltiin pääosin hyvin ja he saivat jäädä asumaan koteihinsa, heitä varten perustettiin jopa kouluja -> tehdä heistä suomalaisia

§ Venäjän kielistä väestöä kohtaan oltiin epäluuloisia, heitä siirrettiin internointileireille

□ Tuhansia ihmisiä kuoli leireillä, elintarvikepula (ruokaa ei jaettu tasaisesti, Itä-Karjalan suomalaiset saivat tarpeeksi ruokaa)

• Suomi kävi sotaa yhdessä Saksan kanssa, mutta mailla ei ollut samoja päämääriä:

○ Suomi rajoitti apuaan Saksalle eikä osallistunut Muurmannin radan katkaisuun eikä Leningradin piiritykseen

○ Suomi ei jakanut natsien rotuideologisia päämääriä; suomalaiset eivät edes olleet niiden mukaan puhdasta arjalaista rotua muiden pohjoismaiden tavoin, vaan mongoleita, suomalaiset juutalaiset saivat olla rauhassa, muun maalaisia juutalaisia kuitenkin luovutettiin Saksalaisille

○ Suomi oli riippuvainen Saksan myymistä aseista ja elintarvikkeista

• Saksan kärsittyä tappion Stalingradissa v. 1943 Suomi otti tavoitteekseen irtautumisen sodasta, mutta Saksa kiristi Suomea jatkamaan sotaa



Kohti rauhaa

• NL patisti Suomea rauhaan pommittamalla Helsinkiä 1944

• Maaliskuussa 1944 Suomen edustajat Moskovaan neuvottelemaan (vaadittuja 600 milj. usd korvauksia oli mahdoton hyväksyä)

• 9.6.1944 NL teki suurhyökkäyksen Suomeen (3 päivää normandianmaihinnousun jälkeen)

○ Suomalaiset yllätettiin ja joukot joutuivat perääntymään, Mannerheim ei ottanut tiedustelutietoja kannakselle saapuneista NL joukoista tarpeeksi tosissaan

§ NL:lla oli kiire Berliiniin saadakseen propagandavoiton länsiliittoutuneista


Ryti-Ribbentrop sopimus: 1944 kesäkuussa

• Ryti lupasi Hitlerille henkilökohtaisesti jatkaa sotaa Saksan aseapua vastaan, Suomi pulassa ilman aseapua

• Saksalta saadun aseavun turvan Suomi pystyi pysäyttämään NL:n etemisen ja sai torjuntavoittoja mm. Tali-Ihantalan taistelussa

• Kun rintama vakiintui, Ryti erosi ja uusi presidentti Mannerheim aloitti rauhanneuvottelut

○ Saksan pelättiin kaappaavan vallan (samassa tilanteessa niin oli käynyt Unkarissa ja Romaniassa, Suomessa oli yhä 200 000 saksalaissotilasta)

• 19.9.1944 solmittiin Moskovan välirauha, ja NL saneli Suomelle rauhanehdot


Moskovan välirauhan ehdot

1. Alueluovutukset (talvisodan rauhanrajat sekä lisäksi Petsamon luovutus)

2. Armeijan palauttaminen rauhanajan vahvuuteen

3. Saksalaisten karkotus maasta ja heidän omaisuuden luovuttaminen NL:lle

4. NL:lle vihamielisten tai fasististen järjestöjen lakkauttaminen sekä kommunistien toiminnan salliminen (Lotta Svärd järjestön lakkautus)

5. Sotasyyllisten ja -rikollisten rankaiseminen

6. Sotakorvaukset NL:lle (300 milj. dollaria kuudessa vuodessa)


Valvontakomissio saapuu
• Käytännössä NL edustaja Suomessa, vaikka nimellisesti edustikin kaikkia liittoutuneita
○ Mukana vain pari brittiä
• Pääministeri Paasikivi ryhtyi ajamaan linjamuutosta, jotta NL:lla ei olisi erityistä syytä miehittää Suomi
○ Maassa piti saada aikaan asennemuutos, niin vaikeaa kuin se sodan jälkeen olikaan

Added to timeline:

Date: