Talvisota 30.11.1939 -13.3.1940 (nov 30, 1939 – aug 1, 1940)

Description:

Neuvostoliitto aloittaa sodan

• Marraskuun 26 1939 NL syytti Suomea tykistötulen avaamisesta kohti Karjalan Mainilaa "neljä kuollutta", (Suomella ei ollut todellisuudessa tykistöä rajan läheisyydessä)

○ NL oli alkanut myös rummuttaa suomalaisvastaista propagandaa

• Mainilan laukauksiin vedoten NL irtisanoi vuonna 1932 solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen ja katkaisi diplomaattisuhteet Suomen kanssa

• Sodan oikeuttamiseksi NL perusti Terijoen "nukkehallituksen", joka koostui Venäjälle paenneista kommunisteista, pääministerinä oli Otto-Wille Kuusinen

○ Terijoen hallitus NL kanssa mm. sopimuksen rajasiirroista ja esitti avunpyynnön kansantasavallan perustamiseksi

• 30.11.1939 NL aloitti hyökkäyksen Suomeen, varsinkin Karjalan kannaksella väestö yllätettiin (2 600 siviiliä vangiksi ja loput pakenivat puna-armeijaa)

○ Jo sodan ensimmäisenä päivänä 16 kaupunkia joutui pommitusten kohteeksi

• NL:n tavoitteena läpimurto Karjalan kannaksella ja Suomen yhteyksien katkaiseminen pohjoisen kautta länteen

• NL:lla sotilaallinen ylivoima, ja se uskoi nopeaan voittoon

• Kannaksella Suomen joukot vetäytyivät Mannerheim-linjalle



Suomalaisen taistelutahto vie torjuntavoittoon

• Suomi onnistui torjumaan puna-armeijan yritykset murtaa suomalaisten asemia Taipaleella ja Summassa

• Suomi sai tärkeitä torjuntavoittoja mm. Laatokan Karjalassa

• Mottitaktiikan ansiosta Suomusalmen ja Raatteentien taistelut toivat runsaasti sotasaalista

• Karjalan kannaksella ylivoimaiselta vaikuttanut vihollinen onnistuttiin pysäyttämään Mannerheim linjalle

• Petsamon alue jäi kuitenkin heti sodan alussa NL haltuun

• Suomalaisessa lehdistössä puhuttiin tärkeistä torjuntavoitoista positiivisesti, mikä kohottivat kansan sotamoraalia

Sensuuri rajoitti, mitä sodasta sai kirjoittaa, siviileillä ei ollut tarkkaa tietoa rintamasta


Kansainvälinen tilanne ohjaa rauhaan

• NL aloitti suurhyökkäyksen helmikuun alussa, ja Suomi joutui perääntymään

• Maailman yleinen mielipide ja pelko länsivaltojen sotilaallisesta avusta Suomeen pakotti NL:n aloittamaan rauhanneuvottelut

○ NL suostui vihdoin neuvottelemaan Suomen virallisen hallituksen kanssa

§ NL kaksinkertaisti joukkonsa Suomen rintamalla painostaakseen Suomen suostumaan rauhanehtoihin

§ Suomen puolustuksen arvioitiin romahtavan pian ja länsimaiden apua olisi pitänyt odottaa liian kauan, lisäksi Ruotsi ei sallinut joukkojen kauttakulkua

• NL:n rauhanehdot: NL halusi itselleen Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, Sallan, Suomenlahden saaret, osan Kalastajasaarennosta sekä Hangon vuokralle 30 vuodeksi

• Suomen hallitus joutui hyväksymään rauhanehdot -> Moskovan rauha solmittiin 13.3.1940

○ Rauhanehdot järkyttivät suomalaisia, jotka olivat lehdistöltä saaneet vain rajoitetusti tietoa sodan kulusta, rauha ei ollut ilo, vaan järkytys



Talvisodan päättäneen Moskovan rauhan ehdot:
• alueluovutukset
• Karjalan kannaksella
• Laatokan Karjalassa
• Sallassa
• Kalastajasaarento Petsamossa (muun Petsamon Suomi sai pitää)
• Suomenlahden saaret
• Hankoniemen vuokraus Neuvostoliiton sotilastukikohdaksi 30 vuodeksi.



Talvisodan ihme - ulkomaista apua ja kotimaista kekseliäisyyttä

• Suomalaiset jäivät talvisodassa yksin: Kansainliitto ei kyennyt tuomaan turvaa ja ulkomailta herui lähinnä sympatiaa

○ Merkittävää apua Ruotsista (8 000 vapaaehtoista), myös tanskalaisia ja norjalaisia vapaaehtoisina, Ranska ja I-B myivät sotamateriaalia, Saksa neutraalina (etupiirisopimuksen mukaan)

• Suomi oli pienempi ja heikosti varusteltu verrattuna NL, erityisesti lentokoneiden ja panssarivaunujen suhteen, Suomella ei myöskään ollut panssarintorjuntavälineistöä

○ Sota-aikana jouduttiin improvisoimaan, kun monista sotatarvikkeista oli pulaa

○ "malli Cajander": sotilaille riitti hatun merkki, kokardi ja ase, vaatteet olivat omia

• NL oli voimasuhteiltaan ylivoimainen Suomeen nähden: ulkovallat eivät uskoneet Suomen kestävän muutamaa viikkoa pidempään

• Vaikka Suomi hävisikin talvisodan, on kielenkäyttöön vakiintunut termi talvisodan ihme jo 1940-luvulla, joka korostaa Suomen itsenäisyyden säilymistä ja sodankäynnin toimivuutta

• Tammikuun kihlaus (1940) helpotti Suomen sodanaikaista talouspolittiikkaa

○ Työnantajajärjestö STK hyväksyi työntekijäjärjestö SAK:n tasavertoiseksi neuvottelukumppaniksi, vähensi työntekijöiden ja työläisten välistä epäluuloa

Stalin oletti työväen kapinoivan hallitukselle NL:n hyökätessä, suomalaiset unohtivat kuitenkin vanhat kiistansa Suomen itsenäisyyden ollessa uhattuna

Added to timeline:

Date: