Eheyttämispolitiikan uudistuksia 1918-1925 (jan 2, 1919 – jan 1, 1925)

Description:

• Sisällissodan jälkeen maltillinen porvarien vähemmistö hallitus harjoitti eheyttämispolitiikkaa, jonka tavoitteena oli vähentää eriarvoisuutta kansalaisten välillä
○ SDP tuki oppositiosta tasa-arvoistavaa politiikkaa


• V. 1918-1925 tehtiin useita lainsäädännöllisiä uudistuksia, jotka kavensivat luokkaeroja:


○ Punavankien armahduslait olivat kädenojennus sodan hävinneelle osapuolueelle ja vähensivät tyytymättömyyttä (Ståhlbeg 1919)
§ Yhteiskuntaa ei voinut kehittää sulkemalla puolet kansakunnasta sen ulkopuolelle


○ Paikallisdemokratiaa lisättiin ulottamalla yleinen ja yhtäläinen äänioikeus myös kunnalliselle tasolle
§ Ensimmäiset uuden mallin mukaiset vaalit 1918 joulukuussa, vallankäyttö ja -jako paikallisella tasolla alkoi toteutua oikeudenmukaisemmin


○ Köyhäinhoito- ja työsuojelulait paransivat köyhien ja työväestön asemaa


○ Torpparilaki (1919) ja Lex Kallio (1922) helpottivat maaseudulla tilattomien asemaa

§ Torpparilaki=Entiset torpparit saivat rahalla lunastaa viljelemänsä tilan itselleen: 1918 vuonna yli 50 000 torpparia itsenäistyi
§ lex Kallio=Maahankintalaki, maaseudun tilattomille mahdollisuus ostaa maata valtion takaaman lainan avulla, Maalaisliiton ajama, nimettiin maatalousministeri Kyösti Kallion mukaan (1922)

§ Uudistusten seurauksena tuhansien suomalaisten elintaso nousi, valtio suojasi maataloutta tuonnilta, joten kotimainen tuotanto ei joutunut kilpailemaan tuonnin kanssa -> lisäsivät oikeudenmukaisuuden tunnetta

○ Yleinen ase- ja oppivelvollisuus tulivat koskemaan koko ikäluokkaa sosiaaliluokasta riippumatta

○ Ensimmäinen koko kansaa koskeva sosiaaliturvan muoto oli kansaneläkelaki, joka turvasi vanhuuden toimeentulon

○ Progressiivinen verotus lisäsi valtion tuloja ja tasasi varallisuutta

Added to timeline:

Date: