Ruotsin suurvalta-aika (jan 1, 1598 – jan 1, 1700)

Description:

Säädyt:

Aatelisto hyötyi erittäin paljon. Sodankäynnin ja kasvavan valtakunnan takia korkeiden sotilas- ja hallintovirkojen määrä kasvoi. Aatelin määrä ja valta kasvoi ja aatelisarvo vakiintui perinnölliseksi.

Aatelin etuoikeudet:
- poliittinen vaikutusvalta (valtiopäivät, valtaneuvosto)
- verovapaus
- yksinoikeus korkeisiin virkoihin
- vapaa ulkomaankauppa
- omat tuomarit
- patronaattioikeus (oikeus nimittää oman seurakunnan kirkkoherra)
- läänitys (aatelisella oikeus kerätä veroja valtiolta saamansa läänin alueella asuvilta)

Papiston asema heikkeni uskonpuhdistuksen jälkeen. Papiston elämäntapa lähellä talonpoikaistoa ja papistotoiminta oli lähinnä kansanopetusta. Puhdastoppisuuden myötä papiston määrä kuitenki kasvoi ja puhdasoppisuus sopi hyvin valtion kontrolliin.

Porvaristossa vallitsi säädyn sisällä jako valta- ja pikkuporvareihin. Valtaporvarit ulkomaalaisia ja pikkuporvarit suomalaisia.

Talonpoikien valta väheni aatelin vallan ja määrän kasvun takia. Viljelysmaat katsottiin kuuluvan kruunulle, mutta talonpojilla perinnöllinen käyttöoikeus -> jos verot jäivät 3 vuodelta maksamatta, tila päätyi kruunulle. Verot kasvoivat ja moni talonpoika kuoli sodissa, köyhyydessä, katovuosissa ja taudeissa.

Suurvalta-aseman ja sodankäynnin takia myös sotilaita menettiin ja tarvittiin paljon -> Perheen pää lähti monesta perheestä ja monia taloja kutsuttiin tästä syystä autioiksi.

Sodankäynti myös söi valtion rahoja sekä vähensi väkilukua ja peltotyöntekijöitä eli veronmaksajia -> verot nousivat -> talonpojat kärsivät vielä enemmän

Pieni jääkausi:
Ilmasto viileni ja kasvukausi lyheni molemmista päistä. Huonot sadot johtivat köyhtymiseen ja nälänhätään.

Elinkeinot:
- Pääelinkeinona maatalaus (vilja ja karja)
- kalastus
- laivanrakennus
- tervanpoltto
- Talonpoikaispurjehdus
- Rautaruukit
- Sahateollisuus

Added to timeline:

Date: