33
/
AIzaSyAYiBZKx7MnpbEhh9jyipgxe19OcubqV5w
September 30, 2024
Public Timelines
Menu
Public Timelines
FAQ
Public Timelines
FAQ
For education
For educational institutions
For teachers
For students
Cabinet
For educational institutions
For teachers
For students
Open cabinet
Create
Close
Create a timeline
Public timelines
Library
FAQ
Download
Export
Duplicate
Premium
Embed
Share
Historian aikajana
Category:
Other
Updated:
10 Jan 2018
WORLD HISTORY
0
0
1907
Contributors
Created by
Essi Rantala
Attachments
Comments
Book timeline
By
Essi Rantala
16 Oct 2017
0
0
518
Antiikin historia
By
Essi Rantala
6 Feb 2018
0
0
423
Early Renaissance art
By
Essi Rantala
7 Feb 2018
0
0
412
Events
Länsi-Rooma tuhoutuu, viimeinen keisari Augustulus Romulus syrjäytetään
Ranskan suuri vallankumous
Ensimmäinen maailmansota alkaa, päättyy 1918
Toinen maailmansota alkaa, päättyy 1945
Neuvostoliitto hajoaa
Waterloon taistelu
Wounded Kneen verilöyly
Kristoffer Columbus löytää Amerikan
Kuningas Henrik VIII erottaa Englannin kirkon Rooman katolilaisesta kirkosta
Alkuhärät kuolevat sukupuuttoon
Yhdysvaltain vapaussota alkaa, päättyy 1783
Vilhelm Valloittaja kruunataan Englannin kuninkaaksi
Toursin taistelu. Kaarle ansaitsi liikanimensä Martel eli "vasara" juuri voitollaan tässä taistelussa. Islamilaisen armeijan tappio pysäytti tuolloin yli 13 miljoonan neliökilometrin laajuisen Umayyad-kalifaatin laajenemisen ja pakotti muslimit takaisin Espanjaan.
Stonehengen ensimmäinen rakennusvaihe alkaa, päättyy 2920 BC
Stonehengen toinen rakennusvaihe alkaa, päättyy 2489 BC
Stonehengen kolmas rakennusvaihe alkaa, päättyy 2280 BC
Stonehengen neljäs rakennusvaihe alkaa, päättyy 2020 BC
Stonehengen viides ja viimeinen rakennusvaihe alkaa, päättyy 1520 BC
Maanviljely alkoi ottaa jalansijaa, keräijiläkansat asettuivat aloilleen. Ns. Neoliittinen vallankumous alkaa.
Turkkilaiset valtaavat Konstantinopolin, Itä-Rooma kukistuu ja Rooman valtakunta luhistuu
Rooman valtakunta jakautuu kahtia
Tarun mukaan Romulus ja Remus perustavat Rooman 21. huhtikuuta
Kiinan muurin rakennus alkaa
Pompeji tuhoutuu Vesuviuksen purkautuessa
Viimeinen mayakaupunki, Nojpetén tuhoutuu
Tyynenmeren rannikolle ilmestyy kiinteitä maanviljelykyliä, korkeakulttuuri syntyy
Sumerilaiset keksivät kirjoitustaidon
Viimeisin jääkausi päättyy
Martin Luther naulaa 95 teesiä Wittenbergin kirkon oviin, reformaatio alkaa
Rooman valtakunta oli suurimmillaan, keisarina Trajanus
Rooman tasavalta syntyy
Colosseumin rakennus alkaa keisari Vespasianuksen vaikutuksesta
Colosseumin valmistuu keisari Tituksen aikana
Akhaian sota
Toinen Sullan sisällissota, Roomassa Lucius Cornelius Sullan ja konsuli Gaius Mariuksen kesken, Sullan kilpailija Marius anasti samaan aikaan vallan pääkaupungissa ja liittoutui konsuli Lucius Cornelius Cinnan kanssa, Sulla palasi sotajoukkoineen. Koska konsuleita ei ollut elossa, Sulla pakotti senaatin antamaan hänelle diktaattorin valtuudet
Catilian salaliitto, tasavallan ajan sisällissota antiikin Roomassa. Catilina johti vuonna 63 eaa. salaliittoa konsuli Marcus Tullius Ciceroa ja senaattia vastaan, Konsuli Cicero sai suunnitelman tietoonsa ennen kapinan aloittamista. Catilina poistui kaupungista, ja Rooman joukot surmasivat hänet seuraavana vuonna. Kaupunkiin jääneet kapinallisten johtomiehet vangittiin ja tuomittiin kuolemaan
Crassuksen sota Parthiaa vastaan, Kyvyttömän johdon seurauksena sota päättyi täydelliseen roomalaisjoukkojen tuhoon ja Crassuksen surmaan
Roomalaiset legioonat kapinoivat Pannoniassa ja Reinillä Augustuksen kuoleman jälkeen
Roomalaiset hyökkäävät Britanniaan Aulus Plautiuksen johdolla
Teutoburgin taistelu, osa Rooman germaanisotia, tapahtui Teutoburgin metsässä, missä tapahtui yksi Rooman historian järkyttävimmistä tappioista, ja jossa kaksi legioonaa teurastettiin metsäisellä suoalueella. Tappio myöhemmin kostettiin verisesti
Mutinan sota, sisällissota, joka käytiin Marcus Antoniuksen ja hänen vastustajiensa välillä. Antonius piiritti Mutinassa yhtä Caesarin murhaajista, Albinusta, jota auttamaan saapuivat senaatin lähettämät konsulit Aulus Hirtius ja Gaius Vibius Pansa Caetronianus. Taisteluihin osallistui myös Caesarin adoptoima Octavianus. Sota päättyi, kun Antonius ja Octavianus muodostivat toisen triumviraatin, jonka kolmanneksi jäseneksi otettiin Lepidus
Toisen triumviraatin sota Caesarin murhaajia vastaan, osa Rooman sisällissotaa, Sota käytiin toisen triumviraatin jäsenten ja Caesarin murhaajien Gaius Cassius Longinuksen ja Marcus Junius Brutuksen välillä. Toinen triumviraatti voitti, Cassius ja Brutus lyötiin
Karthago hävitetään
Tähän mennessä ihmiset olivat alkaneet käyttää vaatteita
Ensimmäiset Homo Sapiensit ilmestyvät Afrikassa
Neandertalinihminen kuolee sukupuuttoon
Aleksanteri Suuren valtakunta oli suurimmillaan, Aleksanteri kuolee 10./11. kesäkuuta
Kahdeksas ristiretki, Ludvig IX:n järjestämä ristiretki, jonka tavoite oli puolustaa Syyrian ristiretkeläisvaltioiden jäänteitä, päättyi Tunisiaan, jossa Ludvig vietti kaksi kuukautta ennen kuolemistaan vatsatautiin
Yhdeksäs ristiretki, joskus lasketaan osaksi kahdeksatta, viimeinen keskiajan ristiretkistä, jotka suuntautuivat Pyhään Maahan
Ristiretket Baltiaan, ristiretkeläisten voitto
Ristiretket vendejä vastaan, nykyisen Pohjois-Saksan alueella
Ensimmäinen ristiretki Suomeen
Toinen ristiretki Suomeen
Kolmas ristiretki Suomeen
Some event happened
Rooman tasavalta kaatuu, keisarikunta tilalle, ensimmäinen keisari Augustus
Hernán Cortésin johtama sotaretki päättyy, asteekkivaltakunta tuhoutuu
Suomi itsenäistyy (!!!!!!!!!!!!!!!!!!)
Julianus Apostatan suuri sotaretki persialaisia vastaan, sotaretki alkoi hyvin, ja armeija pystyi tunkeutumaan syvälle vihollisen alueelle, mutta lopulta kykenemättömyys kohdata persialaiset ratkaisevassa taistelussa, ja huoltotilanteen kasvava ongelma johtivat täydelliseen nöyryyttävään tappioon
Keltaisenjoen kulttuuri Kiinassa, joka jatkuu katkeamattomana nykypäivään asti
Maanviljely saapuu Egyptiin, väestönkasvu alkaa, syntyy lopulta taajamia ja kaupunkivaltioita
Ylä-Egypti ja Ala-Egypti yhdistyvät yhden hallitsijan alle, Egyptin valtakunta syntyy
Adam smith: Kansojen varallisuus
Amerikan siirtokunnat itsenäistyvät Yhdysvalloiksi, itsenäisyysjulistus 4. huhtikuuta
Wall Streetin pörrsiromahdus, suuri lama
Kristoffer Kolumbus 1451-1506
Charles Darwin 1809-1882
Josif Stalin 1878-1953
Galileo Galilei 1564-1642
Nikolai Kopernikus 1473-1543
Julius Caesar 100-45 BC
George Washignton 1732-1799
Tuomas Akvinolainen 1225-1274
Leonardo da Vinci 1452-1519
John F. Kennedy 1917-1963
Albert Eistein 1879-1955
Abraham Lincoln 1809-1865
Napoléon Bonabarte 1769-1821 (Napoleon I)
Vladimir Lenin 1870-1924
Winston Chirchill 1874-1965
Elisabet I 1533-1603
Thomas Jefferson 1743-1826
Karl Marx 1818-1883
Leo Tolstoi 1828-1910
Kungfutse 551-479 BC
Martin Luther 1483-1546
Nelson Mandela 1918-2013
Jawaharlal Nehru 1889-1964
Fidel Castro 1926-2016
Mark Twain 1835-1910
Jeanne d'Arc 1412-1431
Michelangelo Buonarroti 1475-1564
Maximilien Robespierre 1758-1794
Oliver Cromwell 1599-1658
Marcus Tullius Cicero 106-43 BC
Aristoteles 384-322 BC
Hippokrates 460-370 BC
Eukleides 323-270 BC
Klaudios Ptolemaios 100-168
Arkhimedes 287-213/212
Nikolaus Kopernikus esittää ensimmäisen kerran näkemyksen aurinkokeskeisestä maailmankuvasta
Ranskalaiset kiersivät Nordkapin
Periods
Esihistoria
Historia
Vanha aika
Keskiaika
Uusi aika - Uskonpuhdistus
Uusin aika, - Naisasianliike, naisten oikeudet
Nykyaika
Jokilaaksojen korkeakulttuurit
Antiikki
Varhaiskeskiaika, väkiluvun romahdus 36 miljoonasta 26 miljoonaan, syitä mm. kansainvaellukset Eurooppaan (mm. visigootit, vandaalit, hunnit) ja roomalaiskaupunkien tuho, epävakaa ilmasto, kulkutaudit/rutot, kaupankäynnin tyrehtyminen, alkeellinen maatalous (mm. sarkajako, vainiopakko, kaksivuoroviljely).
Sydänkeskiaika, ilmaston lämpeneminen, kolmivuoroviljely, uudet viljelykasvit (mm. riisi, sokeriruoko, pinaatti, durumvehnä), kaupankäynnin elpyminen, väkiluku nousi 80 miljoonaan.
Myöhäiskeskiaika, ilmaston kylmeneminen, erityisesti pieni jääkausi 1400-luvun puolivälistä lähtien, katovuodet, talonpoikien kapinat, musta surma eli ruttobakteeri 1340-luvulla.
Norte Chico-sivilisaatio (nykyinen Peru?)
Rooman valtakunta
Mayojen korkeakulttuuri
Paleoliittinen kausi
Neoliittinen kausi
Sumerilaisten kukoistuskausi Mesopotamiassa - Pyörä, ensin dreijaukseen, sitten härkävaunuihin - Aura
Satavuotinen sota Englannin ja Ranskan välillä
Ruusujen sota Englannissa, Tudorit nousevat valtaan
Kolmikymmenvuotinen sota. Katolisten ja protestanttien väliset ristiriidat Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan sisällä, päättyi Westfalenin rauhaan, ja jonka jälkeen Ranskan ja Ruotsin valta nousi
Ensimmäinen peloponnesolaissota, Ateenan ja spartan välillä
Peloponnesoilaissota, Ateena ja Sparta
Persialaissodat Kreikan polisten ja Persian valtakunnan välillä
Ensimmäinen puunilaissota, paikallisia yhteenottoja Sisiliassa, taisteluja Afrikassa ja merellä
Toinen puunilaissota, Hannibal teki sotaretken alppien yli Italian niemimaalle, Syrakusan piiritys
Kolmas puunilaissota, Rooma saartoi, valloitti ja tuhosi Karthagon kaupungin. Karthagon valtakunta lakkasi olemasta.
Ensimmäinen makedonialaissota, Rooman, Pergamon ja Aitolian liiton vastaan Makedonia, päättyi rauhansopimukseen
Toinen makedonialaissota, Rooma, Pergamon ja Rodos vastaan Makedonia, Rooma voitti
Kolmas makedonialaissota, Rooma ja Pergamon vastaan Makedonia, Rooma voitti ja hajoitti Makedonian jakaen sen neljään tasavaltaan
Neljäs makedonialaissota, Rooma vastaan Makedonia, Rooma voitti, Makedoniasta Rooman provinssi
Ensimmäinen Keltiberisota, Rooma vastaan keltiberiheimot Hispaniassa, Rooma voitti
Toinen keltiberisota, Rooma vastaan keltiberiheimot Hispaniassa, Rooma kukisti kapinan
Kolmas keltiberisota eli Numatian sota, Rooman ja keltiberiheimojen välillä Hispaniassa, Rooma voitti ja valloitti Numatian
Pyrrhoksen sota, Rooma vastaan Epeiros, jonka kuningas oli Pyrrhos, Epeiros voitti taistelut, Rooma sodan
Palkkasotureiden sota Karthagon sisällä, kapinalliset kukistettiin
Rooman-Syyrian sota, Rooman tasavalta, Akhaian liitto, Makedonia, Pergamon, Rodos vastaan Seleukidien valtakunta, Aitolian liitto, Rooma liittolaisineen voitti
Lusitanian sota, vakava kapina, jonka johdosta roomalaiset kärsivät aluksi tappioita. Vaikka tilanne oli vuonna 150 eaa. saatu hallintaan, niin kolme vuotta myöhemmin eräs Viriatus nousi lusitaanien johtoon. Hän kokosi armeijan ja löi roomalaiset useassa taistelussa käyttäen hyväksi sissitaktiikkaa. Quintus Servilius Caepio, joka oli roomalaisten joukkojen komentaja, lahjoi kuitenkin kolme Viriatuksen luottomiestä murhaamaan hänet hänen ollessa nukkumassa teltassaan.
Ensimmäinen orjasota, Sisiliassa Rooma vastaan rojien kapina, johtajana Eunus ja Cleon, Rooma voitti
Toinen orjasota, Rooma vastaan sisilian orjien kapina, Rooma kukisti kapinalliset
Kimbrisota, Rooma vastaan germaaniheimot (teutoneita ja kimbrejä), Rooma voitti, molemmat heimot tuhottiin täysin
Jugurthan sota Rooma vastaan kuningas Jugurthan johtama Numidia, Rooma voitti, osa Numidiasta siirrettiin Mauretanialle
Liittolaissota, Rooma vastaan sen itaaliset liittolaiset (peglinit, samnilaiset, marsit, marrukiinit ja vestinit), Rooma voitti, mutta joutui antamaan kansalaisoikeudet monille liittolaisilleen, joka oli sodan syy
Ensimmäinen Mitthridateen sota, Vähä-Aasia, Kreikka, Ageianmeri Rooma vastaan Pontoksen kuningaskunta, Rooma voitti ja kuningas Mithridates luopui Vähän-Aasian valloituksistaan
Toinen Mithridateen sota Anatoliassa, Rooma vastaan Pontoksen kuningaskunta, Rooma hävisi
Kolmas Mithridateen sota, Rooma vastaan Pontoksen kuningaskunta, Rooma voitti Mithridateen tehtyä itsemurhan
Sullan ensimmäinen sisällissota, Roomassa Lucius Cornelius Sullan ja konsuli Gaius Mariuksen kesken, Sulla marssitti silloin sotajoukkonsa Roomaan, Vastustaja Marius pakeni Afrikkaan ja Sullaa vastustaneita poliitikkoja surmattiin
Kolmas orjasota, orjakapina roomalaisia vastaan. Se oli viimeinen sarjassa epäonnistuneita orjakapinoita Rooman tasavallan aikana. Kolmas orjasota oli näistä vakavin ja ainoa, joka suoranaisesti uhkasi Roomaa. Kapinaa johti traakialainen gladiaattori Spartacus.
Pompeiuksen sotaretki Armeniaa, Pontosta, seleukideja ja Judeaa vastaan
Gallian sota, Rooman tasavalta vastaan gallialaiset heimot, Rooma voitti ja valloitti Gallian
Neron sota Parthiaa vastaan, Rooma vastaan Parthian ja Armenian valtakunnat, Rooma voitti, Arsakidien dynastia nousi Armenian valtaistuimelle Rooman vasalleina
Julius Caesarin kansalaissota, käytiin Rooman tasavallan senaatin konservatiivien eli optimaattien sekä Julius Caesarin ja hänen kannattajiensa välillä. Optimaattien tärkein päällikkö oli Caesarin entinen liittolainen Pompeius. Caesar kukisti vastustajansa ja hänestä tuli Rooman valtakunnan diktaattori.
Pax Romana, Vaikka Pax Romanan aikana valtakunnan sisäosat olivat suhteellisen rauhalliset, ulkorajoilla raivosivat jatkuvat rajasodat
Germanicuksen johtamat roomalaiset hyökkäävät Elbelle asti, osa Rooman germaanisotia
Septimus severuksen sota Parthiaa vastaan, Rooma vastaan Parthia, Rooma voitti, parthialaiset antautuivat ja Mesopotamia liitettiin Roomaan provinssina
Lucius Veruksen sota Parthiaa vastaan, Rooma vastaan Parthia, Rooma voitti, koska parthialaiset antautuivat
Sumerin valtakunta ja kulttuuri Mesopotamiassa
Esipalatsiaika Kreetalla
Ensimmäinen palatsiaika Kreetalla, hierarkia ja luokkajako kehittyy minolaiseen kulttuuriin
Uusi palatsiaika Kreetalla, ajan lopussa minolainen kulttuuri häviää
Arkaainen kausi Kreikassa
Klassinen kausi kreikassa, ajan katsotaan alkavan persialaissotien voitosta 480 BC. Aika päättyi, kun Makedonia valloitti Kreikan
Hellenistinen kausi Kreikassa, alkoi Aleksanteri Suuren Kreikan valloituksesta, päättyi Kreikan roomalaisvalloitukseen 146 BC eteenpäin, kun Kreikasta tuli Rooman provinssi. Ajanlaskun alkuun mennessä lähes koko Kreikan alue oli roomalaisvalla alla
Ensimmäinen ristiretki, kristityt voittivat, ristiretkivaltioiden perustaminen, Jerusalemin kuningaskunta perustetaan
Toinen ristiretki, alkoi, kun muslimiarmeija sai Edessan antautumaan
Kolmas ristiretki, Ramlan sopimus, aseettomille pyhiinvaeltajille lupa vierailla muslimien hallitsemassa Jerusalemissa
Neljäs ristiretki, Balkanilla, lopputuloksena Suuren skisman päätös, Latinalainen keisarikunta luotiin
Viides ristiretki, Damietta valloitettiin, mutta armeija tuhoutui Niilin tulvissa yrittäessään hyökätä Kairoon
Kuudes ristiretki, ensimmäinen ristiretki, jota ei järjestetty paavin määräyksestä
Seitsemäs ristiretki, muslimit voittivat, status quo ante bellum
Albigenssiristiretki, suuntautui Etelä-Ranskassa olleita kataareja vastaan, ei tuottanut tulosta
Musta surma Euroopassa ja sen lähiseuduilla
Kylmä sota, Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välillä, päättyi Neuvostoliiton hajoamiseen ja aiheutti Saksan jälleenyhdistymisen ja Baltian maiden itsenäistyminen
Inkojen valtakunta, keskus nykyisen Perun alueella
Asteekkivaltakunta, nykyisen Meksikon alueella
Mayojen korkeakulttuurin kukoistuskausi
Kuusikymmenvuotinen sota, Puola-Liettua vastaan Ruotsi, Casus belli: Puolan Vaasa-sukuisten kuninkaiden oikeus Ruotsin kruunuun ja maiden käymä kilpailu Saksalaisen ritarikunnan jättämän valtatyhjiön täyttämisestä Preussissa ja Liivinmaalla. Yhtäaikaisesti sodan kanssa käytiin useita muita sotia, joista osa liittyi kiinteästi siihen. Sota koostui kolmesta, yleensä erillisiksi mielletystä konfliktista, joista kahta viimeistä erotti pitkä 26 vuoden pituinen välirauha.
Viikinkiaika, vuosiluvut karkeasti pyöristettyjä
Keisari Hadrianus rakennuttaa vallin Britannian provinssin pohjoisrajalle
Ensimmäinen Daakian sota, päättyi Decebaluksen ja daakialaisten antautumiseen
Toinen Daakian sota, Decebalus rikkoi sopimuksensa Rooman kanssa, kokosi armeijan ja hyökkäsi iazygien heimon kimppuun vailla lupaa, sota päättyi Roomalaisten voittoon, Decebaluksen pää hakattiin irti ja palautettiin Trajanukselle, ja Daakiasta tuli Rooman provinssi, joka pian alkoi kukoistaa
Juutalaiskapina, kun kuningas Herodes Suuri kuoli, Juudeasta tehtiin Rooman provinssi, mikä aiheutti kapinan, joka tukahdutettiin kerran, mutta puhkesi uudelleen vuonna 66 täysimittaiseksi kapinaksi, jonka seurauksena Roomalaiset hyökkäsivät ja ryöstivät Jerusalemin sekä Suuren Temppelin
Italialaissodat, Casus belli: suurvaltojen valtataistelu, johti Habsburgien voittoon ja tuhosi pidemmällä aikavälillä italialaiset kaupunkivaltiot
Yhdysvaltojen sisällissota, Pohjoisvaltiot versus konfederaatio, Pohjoisvallat voittivat ja orjuus lakkautettiin
Tieteellinen vallankumous, - Nikolai Kopernikuksen aurinkokeskeinen maailmankuva - Isaac Newton - Galileo Galilei
Teollinen vallankumous, alkaa Isosta-Britanniasta
Indus-jokilaaksokulttuuri Intiassa, maantieteellisesti suurin varhaisista korkeakulttuureista
Egyptin kulttuuri, 1100 BC jälkeen Egypti vajosi heikkouden tilaan, jonka jälkeen Egyptin historia on ollut osa ulkopuolisten valloittajien historiaa
Varhaisdynastinen aika Egyptissä, 1. ja 2. dynastia
Vanha valtakunta Egyptissä, Egyptiläisen kulttuurin ensimmäinen suuri kukoistuskausi. Sen aikana faaraon mahti oli suurimmillaan, ja auringonjumala Ran pojaksi kutsutut faaraot rakennuttivat itselleen kivestä tehtyjä valtavia monumentteja, temppeleitä ja pyramideja. 3., 4. ja 6. dynastia
Ensimmäinen väliaika Egyptissä, Vanhan valtakunnan hajoamisen jälkeen keskushallinto luhistui ja valtakunta vajosi kaaokseen. 7., 8., 9., ja 10. dynastia
Keskivaltakunta Egyptissä, hajanainen valtakunta yhdistyy uudelleen 11. ja 12. dynastia
Toinen välikausi Egyptissä, Aasiasta tulleet hyksot valloittivat ja perustivat 15. dynastian, hyksot karkotettiin Egyptistä 18. dynastian aluksi 13., 14., 15., 16., ja 17. dynastia
Uusi valtakunta Egyptissä, edustaa Egyptin todellista suurvalta-aikaa. Valtakunta oli suurimmillaan 18. dynastian faarao Thutmosis III:n aikana: se ulottui Välimeren itäosista Niilin neljännelle kataraktille asti etelässä. Suuria soturifaaraoita olivat hänen lisäkseen Ramses II ja Ramses III. 18., 19. ja 20. dynastia
Kolmas välikausi Egyptissä, Ala-Egyptin kuninkaaksi julistautui visiiri Smendes ja Ylä-Egyptiä hallitsi Amonin papisto. Ala-Egyptin hallitsijat yrittää laajentaa valtaansa koko maahan nimittämällä poikansa Amonin ylipapiksi. Hallinto hajosi lopullisesti, kun jo aikaisemmin maahan tulleet libyalaiset palkkasoturit perustivat osittain samanaikaisia kilpailevia dynastioita ja Keski-Egypti jäi paikallisruhtinaiden käsiin. 21., 22., 23., ja 24. dynastia
Myöhäiskausi Egyptissä, Vuonna 398 eaa. Nefaarud I perusti 29. dynastian. Vuonna 380 eaa. Nektanebo I kaappasi vallan ja perusti 30. dynastian, joka jäi myös viimeiseksi egyptiläissyntyiseksi dynastiaksi. Vuonna 343 eaa. Persian kuningas Artakserkses III valtasi Egyptin uudestaan ja perusti 31. dynastian, joka oli viimeinen numeroitu dynastia. 25., 26., 27., 28., 29., 30., ja 31. dynastia
Hellenistinen kausi Egyptissä, Aleksanteri Suuri valtasi Egyptin vuonna 332 eaa. Hänen kuolemansa jälkeen Egyptin hallitsijaksi tuli makedonialaissyntyinen Ptolemaios I, joka julistautui myöhemmin kuninkaaksi ja faaraoksi. Aleksanterin Niilin suistoon perustamasta Aleksandriasta tuli Egyptin pääkaupunki jo 320-luvulla eaa. ja hellenisti sen kulttuurin ja tieteen keskus, aikansa kuuluisimman oppilaitoksen, Aleksandrian kirjaston sijaintipaikka. Egyptin viimeinen ptolemaiossukuinen hallitsija oli kuningat
Suurten löytöretkien aika, 1400-luvun loppupuolelta 1700-luvun lopulle, muutamia retkistä merkitty aikajanaan
Löytöretki, Bartolomeu Dias, Eteläinen Afrikka, Hyväntoivonniemi
Löytöretki, Kristoffer Kolumbus Bahamasaaret, Kuuba (pohjoinen rannikko), Hispaniola
Löytöretki, Kristoffer Kolumbus Kuuba (eteläinen rannikko)
Löytöretki, Vasco da Gama, purjehdus Intiaan Afrikan eteläpuolitse
Löytöretki, Kristoffer Kolumbus, Honduras, Nicaragua
Löytöretki, Juan Ponce de León, Florida
Löytöretki, Fernão de Magalhães, Juan Sebastián Elcano, 1. maailmanympäripurjehdus
Löytöretki, James Cook, Uusi-Seelanti, Australian itärannikko
Löytöretki, James Cook, Uusi-Kaledonia, Vanuatu, eteläinen Jäämeri
Löytöretki, James Cook, Charles Clerke, John Gore, Havaiji, Kanadan länsirannikko, Alaska
Löytöretki, Jaques Cartier, Kanada, Quebec
Löytöretki, Abel Tasman, Uusi-Seelanti (länsirannikko), Tasmania
Löytöretki, Fracis Davis, 2. maailmanympäipurjehdus
Löytöretki, António da Mota, Francisco Zeimoto, António Peixoto, Japani
Imperialismin huippu
Seitsenvuotinen sota, Iso-Britannia, Preussi ja Hannover taistelivat Ranskaa, Itävaltaa, Venäjää, Ruotsia ja Saksia vastaan vuosina 1756–1763. Espanja ja Portugali vedettiin myöhemmin mukaan sotaan. Lopputulos: Pietarin rauha, Hampurin rauha Pariisin rauha Hubertusburgin rauha Aluemuutokset: Iso-Britannia ja Espanja saivat Uuden Ranskan Preussi sai Sleesian
Itävallan perimyssota
About & Feedback
Terms
Privacy
Library
FAQ
Support 24/7
Cabinet
Get premium
Donate
The service accepts bank transfer (ACH, Wire) or cards (Visa, MasterCard, etc). Processed by Stripe.
Secured with SSL
Comments