jul 1, 1930 - diktatuurien kehitys

Description:

- monet valtiot euroopassa muuttuivat sodan jälkeen autoritaarisesti, eli keskitetysti hallituiksi: valta pienellä piirillä esim. armeijalla
- demokratia hylättiin ja diktatuureissa sallittiin vain yksi puolue
- parlamentarismiin ja monipuoluejärjestelmään perustuva demokratia oli vaikea saavuttaa, koska valtioilla ei ollut demokratian perinteitä
- ylsisesti äänioikeuden laajentuminen lisäsi kansanvaltaa, samaan aikaan puolueet muodostivat erilaisia ryhmittymiä oman asiansa ajamiseen
- ääriliikkeet pyrkivät vaikuttamaan päätöksiin ulkoparlamentaarisin keinoin, sekä väkivallan avulla
- puoluekentän laajuus ja ihmisten halu vaikuttaa, teki demokratiasta entistä vaikeampaa

- monet olivat pettyneitä sodan jälkeiseen ilmapiiriin, vanha elitti kaipasi aikaa, joilloin heidän valtansa oli voimassa, massakulttuuri ei sopinut heidän maailmankuvaansa
- usko teknologian edistykseen alkoi murentua
- saksassa harmitti häpeärauha
- paljon talousongelmia euroopassa, itsenäistyneiden valtioiden oli vaikeaa rakentaa kaupallisia suhteita muihin valtioihin,
- mm. työttömyys aiheutti myös sisäpoliittisia ongelmia
-> kaikki ongelmat vaikuttivat ääriliikkeiden kannatukseen, kannatus entiseen hallintomalliin, yhden johtajan suuri valta, kaivattiin tasapainoa yhteiskuntaan

DIKTATUURIEN NOUSU

- yleensä totalitääriset järjestelmät perustuivat jollekin aatteelle
- toisaalta myös populismilla ja retoriikalla oli vaikutus, hallitsijat lupasivat kansalle vapautta häpeästä, vallitsevista taloudellisista ongelmista, joihin oli helppoja ratkaisuja, etenkin nationalismia käytettiin hyväksi
- taitavia esiintyjiä, jotka käyttivät myös joukku tiedotusvälineitä hydykseen, levittivät propagandaa, hankkivat järjestöjen tukea

NEUVOSTOLIITON KOMMUNISMI

- Leninin kuoltua tammikuussa 1924 valtaan nousi troikka Stalin, Kamenev ja Zinovjev.
- Puolueessa käytiin valtataistelu vasemmiston Lev Trotskin, oikeiston Nikolai Buharinin ja keskustan Stalinin välillä.

- Trotskin vasemmisto-opposition kanta tähtäsi siihen, että vallankumous leviäisi keskeytymättä muihin maihin.

- Stalin oli valmiimpi etenemään Buharinin ”sosialismia yhdessä maassa” -periaatteen mukaan, mikä tarkoitti voimaperäistä Venäjän talouden kehittämistä

- Stalin voimisti Neuvostoliiton totalitarismia vahvistamalla valtiollista poliisia (Tšeka ja NKVD).
- Hän myös toteutti 1930-luvulla laajat puhdistukset, joita kutsutaan Stalinin vainoiksi


ITALIAN FASISMI

- 1922–1945 oli Kansallisen fasistipuolueen hallitsema yksipuoluejärjestelmä, jonka diktaattorina toimi Benito Mussolini.
- muut puolueet ja kansalaisvapaudet lakkautettiin muutaman vuoden kuluessa.

SAKSAN KANSALLISSOSIALISMI

- tarkoittaa vuosien 1933–1945 aikaista Saksan diktatuuria, jota hallitsi Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP johtajanaan Adolf Hitler

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksan talous ja poliittinen tilanne oli hyvin epävakaa.​

Vuonna 1919 valtaan oli päässyt Weimarin tasavalta, joka oli epäsuosittu ihmisten keskuudessa. ​

Weimarin tasavallassa oli käytössä suhteellinen vaalitapa. Saksan valtiopäivillä oli monia eri puolueita, jotka edustivat eri aatteita. ​

Enemmistöhallituksia oli vaikea muodostaa, joka aiheutti mellakoita ja vallankaappausyrityksiä.​

Koska hallitukset eivät vakauttaneet poliittista tilannetta, erilaisten ääriliikkeiden kannatus alkoi yleistyä.

NSDAP

Hitlerin johtama NSDAP puolue oli yksi saksan ääriliikkeistä, jonka kannattajia alettiin kutsua natseiksi.​

Vuonna 1928 puolue yritti päästä väkivaltaisin keinon valtaan, joka kuitenkin epäonnistui ja Hitler joutui vankilaan.​

Puolue pyrki kuitenkin vaalien kautta valtaan ja alkoi keräämään kannattajia. Puolueesta tuli Saksan suurin puolue vuonna 1931.​

Puolue lupasi elvyttää valtion talouden lamasta ja poistaa työttömyyttä, se eritysesti vetosi ihmisiin kansallistunteen avulla.​

DIKTATUURIN KESKEISET TAPAHTUMAT

Hitler nimitettiin valtakunnankansleriksi vuonna 1933 ja sai tehtäväkseen muodostaa hallituksen. Saksan presidentti Paul Von Hindenbergin kuoltua vuonna 1934, presidentin virka meni Hitlerille.​

Hitleristä tuli itsehallitsija tai diktaattori, josta totatalitaaristien valtion muodostaminen alkoi.​

Muutoksia olivat mm. Kansallissosialistisen työjärjestön perustaminen, aatemaailman korostaminen esim. Koulutuksessa, juutalaisvainot, teollisuustuotannon säätely ja mittavat julkiset rakennushankkeet ja ensimmäiset keskitysleirit (1933), joissa puhdistukset alkoivat.​

Keväällä vuonna 1936 Versaillesin rauhassa määrätyt kiellot ja demilitarisointi Saksaa kohtaan poistuvat voimasta.​

1938 keväällä Itavalta liitettiin Hitlerin määräyksestä Saksaan, Münchenin kokouksessa 1938 syyskuussa päätettiin liittää tsekkoslovakian sudeettialueet Saksaan.​

1.9.1939 Saksa hyökkäsi puolaan aloittaen toisen maailmansodan.​

Saksan hyökkäykset ja aluevaltaukset jatkuvat salamasodalla vuonna 1940: hyökkäykset Tanskaan ja Norjaan (huhtikuu), Belgiaan, Hollantiin, Luxemburgiin ja Ranskaan (toukokuu).​

1941 kesäkuussa Saksa mitätöi hyökkäämättömyyssopimusen NL:n kanssa ja hyökkää sinne, jonka jälkeen Saksan valloitukset alkoivat loppua ja akselivallat kokivat tappioita mm. Stalingradissa.​

Natsit aloittivat juutalaisten joukkotuhon, kun saksa alkoi menettää hallintansa valloitetuilla alueilla.​

Neuvostoliitto hyökkäsi Berliiniin 1945 huhtikuussa, jonka jälkeen Hitler teki itsemurhan. Saksa antautui toukokuussa​

Added to timeline:

Date:

Images: