jan 1, 1400 - löytöretket

Description:

- Löytöretkille lähdettiin kullan, kirkon ja kuninkaiden vallantavoittelun vuoksi.
- Teknologia, kuten kompassi ja valtamerialukset, mahdollisti pitkät merimatkat.
- Portugalilaiset aloittivat löytöretket 1400-luvulla Afrikan rannikolla etsiessään meritietä Intiaan.
- Samaa yritti Kolumbus purjehtiessaan Afrikan sijaan Atlantille länttä kohden. Hän löysi uuden mantereen vuonna 1492 ja muutti samalla sekä Euroopan että Amerikoiden historian

- Amerikan suuret valtakunnat kukistuivat tautien edessä. Vieraat taudinaiheuttajat tuhosivat merkittävän osan väestöstä, eikä jäljelle jääneillä ollut mahdollisuutta estää paremmin aseistautuneita eurooppalaisia valtaamasta maitaan
- Afrikasta tuodut orjat ja ennen pitkää Euroopan siirtolaiset korvasivat tautien aiheuttamaa väestökatoa ja muokkasivat Amerikan mantereiden etnistä koostumusta.

- Afrikan rannikolle eurooppalaiset perustivat linnoitettuja tukikohtia. Ne toimivat Aasiaan matkaavien kauppa-aluksien ja orjakauppiaiden huoltokeskuksina.

- Aasiassa vallattiin kauppareitit, minkä vuoksi Aasian ja Euroopan välinen kauppa siirtyi pois Lähi-idän ja Välimeren reiteiltään.

- Aasian kauppa yhdessä Atlantin kolmiokaupan kanssa siirsi Euroopan taloudellisen ja väestöllisen painopisteen Välimereltä Atlantin rannikolle.

Väite: vain eurooppalaiset olivat tarpeeksi vahvoja lähtemään löytöretkille

Eurooppalaisille suurin hyöty löytöretkistä oli taloudellinen kasvu ja valtioiden voimistuminen sen mukaan.
Alunperin tärkeimpiä syitä löytöretkille oli se, että eurooppalaiset halusivat löytää meritien Aasiaan.
Lisäksi hallitsijoilla ja porvaristolla oli tavoitteena rikastua. Heidän vallantavoittelunsa ja kilpailu muiden valtioiden välillä johti löytöretkien tekemiseen.
Myös kristinuskon levittämien oli yksi motiiveista.

Eurooppalaiset kehittyivät mm. Laivojen rakennuksessa ja purjehtimisessa. Heillä oli myös melko hyvät voimavarat ja mahdollisuudet lähteä löytöretkille, kun valtioiden talous parani.
Eurooppalaisilla oli kehittynyttä teknologiaa. Kaupankäynti oli myös kehittynyt ja euroopassa oli varallisuutta.

Eurooppalaiset eivät olleet ainoa kansa, joka teki löytöretkiä. Muun muassa kiinalaiset olivat tehneet löytöretkiä 1400-luvulla, mutta lopettivat keisarin käskystä, koska he eivät enää hyötyneet niistä.

Kiinalaisiin verrattuna eurooppalaiset eivät olleet yhtä voimakkaita, koska heillä oli mm. parempia laivoja, suurempia laivastoja sekä enemmän kokemusta merellä liikkumisesta. Lisäksi kiina oli muutenkin voimakkaampi kulttuurialue sen väestön, pinta-alan ja talouden perusteella.
Kun Kiinassa kuitenkin lopetettiin tutkimusretket, eurooppalaisilla ei enää ollut kilpailijoita ja heistä tuli voimakkaampia.

MUISTIINPANOJA

- suurimmat kulttuurialueet ja asutuskeskittymät olivat kiinassa, intiassa, euroopassa ja lähiidässä ( maailmassa oli noin 400-500 miljoonaa ihmistä)
- kiina voimakkain kulttuurialue,
- kiinassa lähetettiin retkikuntia intian valtameren kauppakeskuksiin
- monet halusivat käydä kauppaa kiinan kanssa, mutta kiina ei niinkään muiden maiden kanssa
- lähi itä ja euroooppa hyötyivät kulttuurien välisistä yhteyksistä. arabit kauppatavaroita, aasian kautta eurooppaan
- amerikassa asui useita alkuperäiskansoja, kuten atsteekit ja inkat (oli ainoa kulttuurialue joka ei ollut yhteydessä muihin)
- euroopasta oli tullut kuitenkin johtava maanosa, josta eurooppalainen ekspansio alkoi
- haluttiin löytää merireitti aasiaan
- valtioiden kehittyminen ja kuninkaan vaurastuminen, loi voimavaroja ekspansioon
- valtioiden kesken myös kilpailtiin yliotteesta
- kuninkaiden ja porvariston voitontavoittelu
- kauppatavaroina olivat esim. puuta, villaa, kankaita, viljaa, kalaa, rautaa > kasvavalle väestölle suuret määrät > merenkulku teknologiaa piti kehittää > valtameri kelpoiset laivat, kompassin avulla mihin suuntaan vaan

- muutti suuresti eurooppalaista maailmankuvaa, erityisesti luonnontieteet kehittyivät, kun maapallosta saatiin paljon uutta tutkimustietoa
- haluttiin kyseenalaistaa vanhat uskomukset maailmasta

- löytöretket johtivat nopeaati eurooppalaisten ylivaltaan
- tordesillasin sopimus oli espanjan ja portugalin välinen sopimus, jossa ne jakoivat ei-kristityn maan keskenään 1494
- lähes kaikki länsi euroopan maat pyrkivät hankkimaan itselleen omistuksia amerikasta, rikastumisen toivossa
- koska eurooppalaisten voimavarat eivät riittäneet valloituksiin, ne perustivat siirtomaita, jättääkseen jalansijan
- vähitellen kaupankäynti siirtomaiden kanssa muuttui ryöstämiseksi ja alistamiseksi
- sokeriruokaviljelmät
- kansoja kuoli sukupuuttoon 1600 luvulla, pakkotyön vuoksi
- alkuperäisväestön määrä väheni noin 75% ensimmäisen 100 vuoden aikana
- espanjalaiset aloittivat alkuperäiskansojen tuhoamisen etelä-amerikassa
- orjat pakotettiin työhön plantaaseilla ja kaivoksilla ( esim. perun hopeakaivos)
- sitten tuli taudit, jotka tappoivat suuren osan ihmisistä
- löytöretket käsite antaa virheellisen kuvan, ettei löydettyjä alueita ollut olemassa ennen eurooppalaisia, jonka vuoksi nimitys on loukkaava alkuperäisasukkaille, jotka olivat asuttaneet alueet jo kauan ennen löytöretkiä
- alkuperäiskansoille löytöretket olivat enemmänkin ryöstöretkiä, jotka aloittivat alkuperäiskulttuurien rappion ja tuhon
- neutraali nimitys voi olla kulttuurien kohtaaminen
alkuperäiskansojen tuhon vaiheet
1- väestön romahdus 100 vuoden kuluessa
2. talous kriisi, joka alkoi, kun eurooppalaiset toivat oman järjestelmänsä, tiloja hallitsivat tilnaherrat, jotka alistivat väestön orjuuteen
3. valtasuhteiden muutos, europpalaiset syrjäyttivät alk. kansojen johtajat vallasta, hallitus muuttui kansalaisten näkökulmasta epäoikeudenmukaiseksi
4. kulttuurisen identiteetin murskaaminen, europppalsiet toivat omat tapansa, uskomuksensa väkisin ja monet perinteet leimattiin pakanallisiksi
-

Added to timeline:

Date:

Images: