jan 1, 1940 - jatkosota 1940-44
Description:
Hyökkäysvaihe (1941)- Kesäkuun 22. päivänä vuonna 1941, Saksa aloitti operaatio Barbarossan (hyökkäyksen Neuvostoliittoon) ja Neuvostoliitto alkoi pommittaa Suomea 25.6.
- Jatkosodan alkuvaiheessa Suomen asema oli parempi kuin talvisodassa, sotilaita oli enemmän, he olivat kokeneita ja hyvin koulutettuja.
- vallitsi optimismi, saksa arveli kukistavansa nl:än nopeasti
- Saksalaisilla oli rintamavastuu Pohjois-Suomesta, joka auttoi suomalaisia keskittämään joukkoja tärkeisiin hyökkäyssuuntiin.
- Alku vaiheessa Suomen tavoitteena oli vallata talvisodassa menetetyt alueet takaisin.
- Heinäkuussa aloitetiin hyökkäystoimet ylipäällikkö Mannerheimin johdolla.
- 9.7. Mannerheim antoi ns. Miekantuppipäiväkäskynsä, jossa tuotiin esiin Suomen hyökkäyshenki ja idea Suur-Suomesta sodan päämääränä.
- Hyökkäys eteni heinäkuussa nopeasti, Laatokka vallattiin kuun lopussa, Viipuri elokuussa ja Kannaksen vanha raja syyskuussa, kunnes hyökkäys lopetettiin.
- Kaikilla rintamilla hyökkäys päättyi joulukuussa, jonka jälkeen taistelut muuttuivat asemasodaksi.
- hyökkäysvaiheessa taisteluhenki tuli koetukselle, saksalaiset vaativat hyökkäysen jatkamista, suomessa joukot väsyivät
- isobritannia ei halunnut neuvostoliiton toiveesta että suomalaiset jatkavat, he julistivat suomelle sodan
ASEMASOTAVAIHE 1942-1944
- Asemasotavaiheen katsotaan alkaneen 9. joulukuuta 1941, kun vuoden vaihteessa rintamalinjat olivat vakiintuneet.
- Tammikuussa 1942 Neuvostojoukot yrittivät työntää suomalaisia länteen. Tilanne kuitenkin rauhoittui helmikuussa, kun suomalaiset saivat vallattua entiset asemansa takaisin
- Suomi vaati takaisin vuoden 1939, mutta Neuvostoliitolle kelpasivat vain talvisodan jälkeiset rajat. Erimielisyyksien johdosta neuvottelut katkesivat 1944 alkuvuoteen asti.
- 1944 alkuvuodesta neuvotteluyhteys aukesi, ja osapuolet vaativat edelleen tiukasti omia alueitaan. Jo hetken päästä neuvotteluyhteys katkesi jälleen, koska Suomi ei suostunut alueiden palautukseen.
- Lopulta Stalin ilmoitti, että Suomen on antauduttava heille kokonaan.
- Asemasotavaihe loppui 9.6.1944 Neuvostoliiton suurhyökkäykseen.
- neuvostoliitto painosti suomea erillisrauhaan, täyteen antautumiseen (tarkoitti suhteiden katkaisemista saksan kanssa, mutta ei uhannut itsenäisyyttä suoranaisesti) , johon ei suostuttu, jonka vuoksi sota jatkui kovemmin ottein
PERÄÄNTYMISVAIHE 1944
- 9.6.1944 Neuvostoliiton suurhyökkäys Karjalankannaksella, tarkoituksena Suomen miehitys.
- Suomen etulinjaa harvennettiin valtavalla määrällä lentokoneita ja tykkejä.
- Hyökkäyksen voimakkuus tuli yllätyksenä. Hyökkäystä ei pystytty pysäyttämään, joten Suomi joutui perääntymään.
- Ryti-Ribbentrop-sopimus: Suomi ei tee erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa ja Saksa antaa aseapua.
- Neuvostoliiton eteneminen saatiin pysäytettyä heinäkuussa Tali-Ihantalan taisteluissa. Tämän jälkeen Neuvostoliitto ei enää tuonut Suomeen uusia joukkoja.
- Perääntymisvaiheessa suomalaisia kaatui noin 16 000.
- Suomi solmi rauhanehdot Neuvostoliiton kanssa 19.09.1944.
RAUHANEHDOT
- suurhyökkäyksen torjumisen jälkeen suomi saattoi sopia rauhan ja pitää itsenäisyytensä, s kuitenkin edellytti moskovan välirauhassa 19. syyskuuta:
- suhteet saksaan poikki
- porkkalan vuokrausta tukikohdaksi 50v
- valvontakomission asettamista
- fasistijärjestöjen lakkautusta ja kommunistijärjestöjen sallimista
- alueluovutuksia, moskovan rauhan 1940 rajat
- suuria sotakorvauksia
- suomi hävisi molemmat sodat, mutta säilytti itsenäisyytensä ja maata ei koskaan miehitetty
- suomi hyötyi siitäkin, ettei maailmansodan painopiste ollut suomessa
- suomen hallitus halusi korostaa käyneensä erillissotaa, puolustusmielessä,
- etenkin isobritannia näki suomen saksan liittolaisena
- saksa oli vaatinut suomelta sopimusta, aseavun ehtona, johon suomen oli ylivoimaisen puna-armeijan painostuksessa suostuttava
- on kuitenkin selvinnyt ett suomen ja saksan suhteet sodassa olivat olleet uskottua läheisemmät, liittolaisuutta selittää yhteinen vihollinen, neuvostoliitto
Added to timeline:
Date:
jan 1, 1940
Now
~ 86 years ago