jan 1, 1939 - talvisota ja välirauha

Description:

Talvisota oli 30. marraskuuta 1939 – 13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota.

TAUSTAA

- 1920 luvun euroopassa uskottiin rauhaan ja kansanliiton kykyyn ratkaista erimielisyydet
- suomen ulkopolitiikan päälinjaksi muodostui puolueettomuus
- suomessa ulkopolitiikkaan ei kiinnitetty paljon huomiota, hallitukset myös vaihtuivat usein
- NL kommunistihallintoon suhtauduttiin suomessa epäluuloisesti, 1. ms jälkeen ympärysvallat yrittivät estää sosialistisen venäjän synnyn sekaantumalla sen sisällissotaan
- viro julistautui itsenäiseksi 1918 alussa > sota nl vastaan
- suomesta lähdettiin auttamaan viroa vapaussodassa sekä taistelemaan karjalan aunukseen kommunisteja vastaan > viro voitti sodan, karjala jouduttiin luovuttamaan NL:lle

- 1920 luvulla punaisten valloittama venäjä oli selkeästi kommunistinen, suomen oli totuttava Leninin Venäjään > kiistat sovittiin Tarton rauhassa 1920, suomi sai petsamon alueen takasiin (toisen käden)
- rauhasta huolimatta suhde venäjään oli epäluuloinen 30 luvulle asti, pidettiin uhkana suomen itsenäisyydelle, uhka suursuomen idealle
- idea reunavaltioiden liitosta venäjää vastaan > luovuttiin koska ei kuviteltu saavan riittävästi apua sodan syttyessä + haluttiin pysyä puolueettomina
- suomi liittyi kansanliittoon 1920
- seuraavana vuonna kiista Ahvenanmaasta suomen ja ruotsin välillä > annettiin suomelle historiallisista ja maantieteellisistä syistä, ahvenanmaasta autoniminen ja demilitarisoitu alue
- suomi suuntautui pohjoismaihin 1930 lv > yritti saada ruotsia mukaan turvallisuuspoliittiseen yhteistyöhön > ruotsi halusi pysyä puolueettomana, mutta oli myötämielinen

- euroopan poliittinen tilanne muuttui kansallissosialistien valtaannousun jälkeen saksassa1933
- nl oli huolestunut, se oli solminut hyökkäämättömyys sopimuksia lähivaltioiden kanssa, se oli liittynyt kansan liittoon 1934
- 1938 itävallan liityttyä saksaan, nl:n lähetyssihteeri jarzev lähetettiin suomeen kertomaan saksan suunnitellusta hyökkäyksestä suomen alueen kautta nl:llään > puna-armeija tulisi suomeen siis odottamaan saksan saapumista, jos suomi taistelisi nl auttaisi ja vetäisi joukkonsa pois sodan jälkeen
- suomi jatkoi puolueettomalla linjallaan ja lopetti keskustelut
- nl:n ja suomen välejä hiersivät oikeistolaisten avoin kommunismi- ja neuvostovastaisuus sekä ajatukset suursuomesta
- müncenin kokouksessa saksalle myönnettiin Tšekkoslovakian Sudetenland- alueet > stalin uskoi maiden liittoutuvan nl:llää vastaan kokouksessa > koitti neuvotella suomen kanssa uudestaan, joka torjuttiin

- hitler valloitti tsekkoslovakian sopimuksesta huolimatta ib:n ja ranskan myöntyväisyys politiikka murtui ja ne yrittivät liittoutua nl:n kanssa
> nl ja saksa sopivat molotov-ribbentrop hyökkäämättömyyssopimuksen, salaisessa pöytäkirjassa ne jakoivat itä-euroopan etupiireihin (suomi nl:n etupiiri)
- saksa hyökkäsi puolaan > 2. ms alkoi 1939 syyskuussa ja nl aloitti etupiiri jakoa
- nl kutsui baltian maat neuvotteluihin moskovaan ja vaati niiltä tukikohtia
- suomelta vaadittiin osia karjalan kannaksesta, hangon tukikohdaksi ja suomenlahden saaria, korvauksesksi suomi saisi itä karjalan alueita takaisin
- mm. pasikivi ja mannerheim kannattivat suostumista, koska varastautumattoman suomen puolustustahdollisuuksiin ei uskottu
- hallitus pysyi kuitenkin taipumattomana, uskottiin että myönnytykset johtaisivat uusiin vaatimuksiin, muistona Tšekkoslovakian kohtalo, uskottiin ruotsin ja kansanliiton apuun
- nl ennen kaikkea huolissaan saksan hyökkäyksestä ja länsirajan turvallisuudesta, ei uskonut suomen puolueettomuuteen
- marraskuussa yhteys neuvottelijoiden välillä katkesi ja uskottiin että nl ymmärsi suomen tilanteen, tilanne rauhoittui

SODAN ALKU

- suomalaiset rajajoukot raportoivat mainilan laukaukset, nl:n puolelta (tavoitteena lavastaa suomi hyökkääjäksi)
- Neuvostoliitto aloitti talvisodan hyökkäämällä ilman sodanjulistusta marraskuun 30. helsinkiin
- sodan alkaessa vanhan hallituksen tilalle tuli risto rytin hallitus
> sen ajateltiin helpottavan neuvotteluyhteyden saamista nl:ään,
> neuvottelu onnistuisi vain nl:än itse suomeen perustamansa nukkehallituksen (terijoen hallituksen) kanssa, jota johti suomesta nl:ään paenneet punaiset johtajat
- terijoen hallitus teki sodan alussa nl:än kanssa ystävyys-avunantosopimuksen, se pyysi venäjältä apua suomen valkoisia vastaan
(nl:n mukaan se ei tullut suomeen valloittajana, vaan ystävänä ja avunantajana)

(Kansainliitto tuomitsi hyökkäyksen ja erotti Neuvostoliiton jäsenyydestään 14. joulukuuta 1939.)

- Punatykistö avasi tulen Karjalankannaksella Jäämeren rannalla, Sallassa hyökkäyksen voidaan kuitenkin katsoa alkaneen jo muutamia päiviä aiemmin, Viipurissa annettiin ilmahälytys.
- nl:än hyökkäyssuunnitelmat perustuivat sotilaalliseen ylivoimaan: puna-armeijalla oli enemmän sotilaita, panssarivaunuja, tykkejä ja lentokoneita, hyvä ammus ja varustetila
- suomessa alussa oli pulaa varusteista > vaatetusta saatiin melko nopeasti, aseisiin oltiin käytetty paljon rahaa, mutta toimituksessa kesti aikaa, joukot hidastivat nl joukkoja rajalla, vetäytyessään suomalaiset polttivat kaikki talo yms. jotka hyödyttivät vihollisia
- joulukuussa taistelut käynnistyivät mannerheim linjalla (linnoitetulla puolustuslinjalla karjalan kannaksella) ulottui laatokalta suomenlahteen
> punarmeijan yritetyä murtaa linjaa, he eivät onnistuneet ja sota muuttui asemasodaksi
- puna-armeija ei alussa voinut hyödyntää ylivoimaansa, ja menetti hyökkäyksissä paljon miehiä, maaston tuntemus oli huono, armeijan johto oli puutteellinen ( huonot kartat yms), stalin oli 30 luvun puhdistuksissa tappanut kokeneita upseereja
- suomessa oli hyvä armeijan johto, kokeneita sotilaita, hyvä maston tuntemus, liikkuvuus (sukset) , nopeat iskut, joukkojen oma-aloitteisuus
> johti voittoihin, jotka kasvattivat itsetuntoa
- neuvostojoukot saarrettiin motteihin (pieniin ryhmiin) suomalaiset keskittivät voimansa yhteen mottiin kerrallaan ja saivat sen kautta paikallisen ylivoiman.
- puna-armeijan eteneminen pysäytettiin kaikilla rintamilla joulukuussa, ulkomaiden kiinnostus nousi, kun välitön miehityksen uhka oli ohi > saatiin tukea ulkoa

RAUHAN NEUVOTTELUT

- nl tarvitsi arvovalta syistä voiton, jonka vuoksi puna-armeija järjesti suur hyökkäyksen ,joka mursi puolustuslinjan, peräännyttiin taistellen
- tärkeintä oli torjua puna-armeijan valloitussuunnitelmat, jonka jälkeen voitiin järjestää rauhanneuvottelut nl:n kanssa > nl hyväksyi rytin neuvottelukumppaniksi, kun terijoen hallitus menetti merkityksensä
- Suomalaisten menestyksellisen taistelun aiheuttama positiivinen kansainvälinen huomio häiritsi Stalinia vakavasti jo joulukuun alusta lähtien.
- Läntisten suurvaltojen puuttuminen sotaan uhkasi laajentaa konfliktin Neuvostoliiton kannalta epäedulliseen suuntaan.
- ehdot olivat ankarat, mutta ne hyväksyttiin koska joukot olivat loppuun kuluneet > moskovan rauha 1940 : suomi menetti noin 10 % alueistaan : laatokka, karjalan kannas, salla, suomen lahden saaria ja hanko vuokrattiin 30 vuodeksi nl:n tukikohdaksi
- suomalaisia kuoli noin 20 000 sodassa, venäläisiä nion 100 000-200 000

SODAN MERKITYKSET JA VÄLIRAUHAN AIKA

- talvisodassa suomi osoitti ansaitsevansa itsenäisyytensä, sota yhdisti kansan, talvisodan henki
- Koska Saksa oli miehittänyt Tanskan ja Norjan, olivat Suomen mahdollisuudet saada tukea länsiliittoutuneilta kadonneet, joten Suomi tukeutui Saksaan, mikä sytytti jatkosodan Suomen ja Neuvostoliiton välille.
- Toinen maailmansota jatkui, ja sen kehitys vaikutti ratkaisevasti myös Neuvostoliiton ja Suomen väliseen tilanteeseen.
- neuvostoliitto ei luopunut suunnitelmista valloittaa Suomea. Neuvostojohtajat eivät myöskään olisi epäröineet käyttää sotavoimaansa säälimättömästi
- on puhuttu ”talvisodan ihmeestä”, jonka mukaan Suomen urhoollinen taistelu ja menestys suurta ylivoimaa vastaan oli yli-inhimillinen suoritus, jossa Jumala varjeli
- Suomalaisille talvisota oli lähinnä puolustuksellinen sota, mutta alue- ja henkilömenetykset nostattivat hyökkäysmielialaa > epäluulot Neuvostoliittoa kohtaan kärjistyivät ryssävihaksi

- välirauhan aikaa leimasi epävakaa maailmanpoliittinen tilanne sekä yleisesti Euroopassa että erityisesti Baltian maissa ja Neuvostoliiton Suomeen kohdistama poliittinen painostus
- Moskovan rauhan ehdot koettiin Suomessa tavallisen kansan keskuudessa kohtuuttomiksi. (saattoi myös johtua voimassa olleesta sensuurista, puutteellisesta kielitaidosta, joka vaikeutti ulkomaisten tiedotteiden ymmärtämiseen)

- talvisodan päättymisen jälkeen saksa teki suuria valloituksia
- Yhdistynyt kuningaskunta jäi yksin vastustamaan Saksaa ja taistelu Britanniasta alkoi.
-

Added to timeline:

Date:

Images: