jan 1, 1917 - itsenäistyminen

Description:

ITSENÄISTYMINEN

- venäjä oli hävinnyt vuonna 1905 sodan japania vastaan > heikko sotamenestys paljasti teknisen jälkeenjääneisyyden, aiheutti tyytymättömyyttä, lakkoja keisaria vastaan
- suomessa marraskuun suurlakko 1905
- venäjällä niin paljon sisäisiä ongelmia, että joutui lopettamaan venäläistämistoimet suomessa > marraskuun manifesti
- lakkoilu johti väkivaltaisuuksiin työläisten ja työnantajien välillä > perustettiin ensimmäiset punakaartit ja suojeluskunnat (työläisten ja porvarien aseelliset joukot, ylläpitämään järjestystä)
- työväen liike tampereella julkaisi "punaisen julistuksen" , vaati yleisellä ja yhtäläiselä äänioikeudella valitun kansalliskokouksen koolle, päättämään suomen uudesta perustuslaista
- säädyt pitivät alussa ajatusta radikaalina, mutta myöntyivät venäläistämisen vuoksi (venäläisiä vastaan tarvittiin kansan yhtenäisyyttä) > säätyvaltiopäivät lakkautettiin
tilalle perustettiin eduskunta 1906

- eduskuntauudistuksessa säädettiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja vaalikelpoisuus 24v
- keisarilla oli silti suurin valta
- Säätyjärjestelmä hajosi, kun äänestämään pääsivät mm. Kaupungin työväestö, maaseudun tilattomat, palvelusväki ja myös naiset.
- äänestäjiä oli paljon enemmän, puolueiden piti muuttaa ohjelmiaan:
- vanhasuomalainen puolue: torppareiden aseman parantaminen lisäisi kannatusta maaseudulla
- nuorsuomalainen puolue: kaupunkilaisten edut
- ruotsalainen kansanpuolue: ruotsin kielen asema kansalliskielenä
- SDP: suurin kannatus, teollisuustyöväki ja maaseudun köyhälistö kannatti
- SDP suurin puolue eduskunnassa, mutta porvareilla enemmistö

- Toinen sortokausi: venäjän tsaari sai keskitettyä vallan itselleen ja jatkoi venäläistämistoimia suomessa vuoteen 1917 asti
- 1912 säädetty yhdenvertaisuuslaki antoi venäläisille lisää oikeuksia suomessa
- eduskunta hajotettiin useaan kertaan > ihmisten usko sen vaikutusvaltaan ja äänestysprosentti hiipui

- ensimmäinen maailmansota 1914: suomessa julistetiin sotatila, kiristyneet venäläistämistoimet ja sota lisäsivät halua päästä venäjästä väkivalloin eroon
- saksa taisteli venäjää vastaan, sille sopi kouluttaa suomalaisia sotilaita, 1915-1918 noin 2000 jääkäriä lähti kouluttautumaan

- venäjän vaikeudet maailmansodassa sekä talouden ja yhteiskunnan jälkeenjääneisyys johtivat helmikuun vallankumoukseen, Nikolai II syrjäytettiin, tilalle väliaikainen hallitus Aleksander kerenskin johdolla ja venäläistäminen peruttiin
- sdp onnistui säätämään helmikuussa valtalain, joka johti eduskunnan hajottamiseen, taas
- lokakuun eduskuntavaaleissa, porvarit saivat enemmistön, työläisten usko politiikan vaikutusvaltaan hiipui
> bolsevikien aloittama lokakuun vallankumous muutti puolueiden suhtautumisen venäjään ja porvarit halusivat nyt siitä eroon
- eduskunta julisti jälleen itselleen korkeimman vallan > marraskuun lakko innoitti myös suomen työväkeä ja he vaativat työväen arkea helpottavia uudistuksia porvari senaatilta, joihin suotuttiin, koska pelättiin kapinahengen leviämistä
- 1917, joulukuun 6 päivä eduskunta hyvöksyi porvaripuolueen ehdotuksen itsenäistymisestä ja lähetti tunnustuspyynnön ensin saksaan, ranskaan, iblle ja pohjoismaille, painostetaan venäjä hyväksymään, ei kuitenkaan hyväksytti ennen venäjää
- bolsevikki hallitus hyväksyi itsenäistymisen, koska hallitusohjelmaan kuului kansakuntien itsemääräämisoikeus, lisäksi meneillään oli vallankumous, johon hallitus keskittyi enemmän

- leninin vaikutusta on ylikorostettu, kuviteltiin että koska hän suhtautui myönteisesti suomeen, se onnistui itsenäistymään, kun todellisuudessa hän uskoi suomen liittyvän vapaaehtoisesti takaisin vallankumouksen jälkeen

Added to timeline:

Date:

Images: