jan 1, 1743 - hyödyn ajan elämää

Description:

RAHVAS ENEMMISTÖ
- pääosin maaseutu väestöä suomessa 17000 lv
(rahvas periaatteessa kaikki paitsi aatelisto ja porvaristo)
- talonpoikatilat: esikoispoika peri tilan, vaikka lain mukaan kaikki miespuoliset olivat tasa-arvoisia, perintötorppia perustettiin nuoremmille, torppareiksi ryhtyneet olivat arvoasteikossa ylimpänä, eikä heidän tarvinnut tehdä taksvärkkityötä > ryhmäkylät hajosivat isojaossa, talot peltojen reunoille ja torpat kylien reunoille
- tilattomien määrä kasvoi torpparien lisääntyessä , torppareista edullista työvoimaa kartanoille ja talonpoikastiloille > perustetiin köyhäintupia, joissa varattomat ylläpidettiin
- talonpojille lisää velvollisuuksia ruotusotalaitoksen ja pitäjänmakasiinien ylläpidossa
- palkolliset: iso ryhmä, joka teki raskaan työn, kaupungeissa piika tavallisin naisten ammatti, elämää sääteli palvelupakko, joka koski kaikkia joilla ei ollut riittävästi omaisuutta tai ei harjoittanut elinkeinoa (irtolaiset pakkotyöhön)
piiat ja rengit palkattiin vuodeksi kerrallaan, piiat yleisempiä, koska niille maksettiin noin 3/4 rengin palkasta, isäntien piti majoittaa ja ruokkia, ei saanut kohdella huonosti, vaikka joskus kuitenkin kohdeltiin
- elämää rajoittivat tiukat säännöt, ei esim saatu poistua talosta, piiat ja rengit ei usein asuneet samassa talossa, mutta tapasivat toisiaan palveluspaikojen tiloissa tai taukotuvissa
- köyhempään väestöön kiinnitettiin aiempaa enemmän huomiota

SÄÄTYLÄISET
- jyrkkä säätyjako mureni 1700- lopulla, porvariston ylellinen elämä alkoi muistuttaa aatelistoa ja virkoihin alettiin nimittää aateliston lisäksi myös muita ihmisiä, tukkukauppiaat ostivat kartanoita jne.
> muodostui säätyläisten oma ryhmä: papisto, vaurastunut porvaristo, aatelisto, ylemmät virkamiehet esim. upseerit
- ruotsin kielen käyttö myös yleistyi länsi ja etelä-suomessa
- papit maaseutujen ylempää luokkaa, heidän yhteiskunnallinen tehtävänsä oli valistaa ja ohjata hengellisesti, heidän vastuullaan oli myös väestölaskenta, kirkkoherralle pitäjänkokoukselle vastuu rokotuksista, kätilöistä, teiden ja viljavarastojen huolehtiminen, kunnossapito
- papin kuoltua lesken asema oli hankala, annettiin yksi armon vuosi, jolloin asuttiin pappilassa lapsineen, uuden papin odotettiin usein naivan lesken
- kauppiaille ja käsityöläisillä riitti asiakkaita kaupungeissa, elintason nousun vuoksi
- käsityöläisten ja kauppiaiden oli suoritettava ammattitutkinto
- kauppiaina toimivat miehet, koska naiset ei voineet hakea porvarioikeutta, eikä suorittaa kauppatutkintoa, vain pienimuotoista liiketoimintaa esim. itsetehtyjä leivoksia tai olutta tienvarsilla, vain leskillä oikeus jatkaa miehensä bisnestä
- maria augustin oli poikkeus, hän sai kruunulta oikeuden harjoittaa perimäänsä liiketoimintaa, mutta kaikki muut porvarin oikeudet puuttui, oli silti yksi turun suurimmista veron maksajista.

IHMISSUHTEET JA AVIOLIITTO
- aateliset ja järkiavioliitto: tarkoituksena vahvistaa omaa sukua ja luoda yhteyksiä toisten sukujen välille, piti saada laillisia lapsia, mieluusti poikia, omaisuuden siirto perheestä toiseen.
- erityisen tärkeää, että puoliso pystyi ylläpitämään aatelista elämäntapaa, pelkälle rakkaudelle ei ollut sijaa avioliitossa, tunteilla silti entistä enemmän merkitystä tunteille
- alemmissa säädyissä mieluusti avioiduttiin korkeampisäätyisen kanssa jos mahdollista, vaikka yleensä kosija pyrittiin löytämään omasta ryhmästään
- 1734 laki vaati kirkollisavioliiton, eli avioliitosta tehtiin oikeudellinen vahvistus, puolisojen vara liitettiin yhteiseksi perheomaisuudeksi
-avioliiton ulkopuoliset suhteet ei sallittuja, eikä myöskään esiaviolliset sukupuolisuhteet, vaikka niiden rangaistukset lievenivät 1600- luvulta
- rahvaan keskuudessa esiaviolliset suhteet tavallisia, jos jäivät kiinni joutui käräjille, jos ei voitu todistaa, pääsivät pälkähästä

ASUMINEN
- säädynmukainen asuminen tärkeää
- ylempien säätyjen kartanot yms. pyrittiin rakentamaan samantyyppisesti, hirsitalot > kivitalot
- koska porvarit ja papisto pystyivät myös ostaman verovapaata rälssimaata, osa kartanoista siirtyi heidän omistukseen
- monet kartanot, pappilat ja porvariskodit sisutettiin kustavilaiseen tyyliin kuninkaan mukaan: vaaleat, harmaansävyiset värit, keveys ja ilmavuus, kasviaiheiset koristemaalaukset, vaikutteet uuskalssismin suorista linjoista yms.
- ruokasali keskeisin huone, jossa esiteltiin perheen varakkuutta,
- porvariston vaurastuminen näkyi kivitalojen rakentamisena, kaupungeissa ( pääosin kaupunkien talot edelleen puisia ja maalaamattomia)
- talonpoikien vaurastumien näkyi komeampina talonpoikaisrakennuksina
- itä suomessa väki asui vielä ahtaissa savupirteissä, mutta lännessä savupiiput yleistyvät
- ihannoitiin luontoa, esteettisyyttä, monipuolista ravintoa ja ulkoilmaelämää. Tänä aikana kartanoihin, ruukinkartanoihin ja pappiloihin perustetut puutarhat olivat muotopuutarhoja.

ELÄMÄ JA HARRASTUKSET
- säätyläiset pitivät ahkerasti päiväkirjaa elämästään ja kirjoittivat paljon kirjeitä toisilleen: kirjeet usein hyvin kaunopuheisia, ja niihin panostettiin, sillä niitä luettiin usein ääneen.
- paljon seurustelua säätyläisten keskuudessa, oli suutelua ja halailua, joka ei aina kuitenkaan johtanut avioliittoon (vapaamielisyys)
- erityisesti kartanot ja pappilat vieraanvaraisia, kestit kestivät päiväkausia, jolloin seurustelu oli tärkeimmässä osassa, tosin ruualla ja tarjoilulla oli myös merkitystä, yhdessä vietettiin iltaa musiikin ja ohjelmien parissa
- säätyläistyttöjä ohjattiin tekemään käsitöitä, todistaakseen olevansa päteviä vaimoja
- kielitaitoa arvostettiin, säätyläisperheissä puhuttiin ruotsin lisäksi myös saksaa ja ranskaa
- poikien ja tyttöjen kasvatuksessa otettiin mallia aatelisilta
- pojat kävivät koulussa ja yliopistossa, joissa heille opetettiin, ratsastus, kielet, tanssi, piirtäminen ja matematiikka (sotaa ja maastokarttoja varten)
- tyttöjen opetus järjestettiin kotona , varakkaimmat palkkasivat kotiopettajattaren tai lähettivät yksityiskouluun, heitä valmennettiin avioliittoa varten, piti osata vähän kieliä, tanssia ja laulua, kirjoitustaito vähän heikompi poikiin nähden
- kartanossa riitti töitä naisväelle
- kaupungissa myytävät rihkamat yms. houkutteina säätyväelle, vähitellen tuli myös kahvi, tee ja tupakka
- kruunu kielsi monet ylellisyystuotteet, pyrki pitämään kiinni säätyjen sosiaalisista eroista, asettamalla veron tuotteisiin
- papit perinteisiä sivistyneitä, jotka osallistuivat yhdistystoimintaan
- aatelisto pyrki edelleen erottumaan joukosta, pieni mutta kosmopoliittinen yhteisö, pitivät euroopassa keskenään yhteyttä, kuulivat ensimmäisinä muotivirtauksista.
- aatelisto arvosti tyyliä ja näyttävyyttä

Added to timeline:

Date:

Images: