jan 1, 1672 - suomi osana suurvaltaa

Description:

suurvalta-ajan uudistuksia/muutoksia:
- ruotsin kuninkaiden suhtautuminen suomalaisiin muuttui 1500 luvulta 1600 luvulle, kun keskushallinto kiristi otteitaan
- suomalaisia ei enää epäilty vaan hietä kohdeltiin osana suurvaltaa, nimitettiin virkamiehiksi jos päteviä henkilöitä oli
- ruotsi oli kiinnostunut enemmän baltiasta saksasta ja tanskasta > suomesta tuli takapiha, jossa tuotetiin elintarvikkeita, tavaroita, sotilaita ja veroja
- suomeen ei haluttu virkamiestehtäviin, koska suomi oli köyhempää aluetta.
- yläluokan elämän keskipiste oli tukholmassa
- turun hovioikeuden perustaminen 1623 mullisti oikeusolot suomessa, ennen piti matkustaa tukholmaan (svean hovioikeus)

KREIVIN AIKA

- yhtenäistämispolitiikan seurauksena Kustaa II perusti suomeen ekan kenraalikuvernöörin uran , jonka tarkoitus oli saada suomi osaksi sotaa käyvää suurvaltaa
- valtuudet virassa olivat laajat: hoiti esim. rahvaan valistusten vastaanottamisen, hoiti suomen hallintoa ja veronkantoa, toimi turun hovioikeudessa presidenttinä
- suomessa toimineet kenraalikuvernöörit eivät pitäneet niinkään suomalaisista, heidät nähtiin laiskoina, huolimattomina, alkeellisina, omapäisinä, juopottelevina, leväperäisinä, taikauskoisina ( hieman rannikko ja sisämaalaisten välillä)

- uusia juttuja: postilaitos, turun akatemia, uudet kaupungit
- 1638 pääteiden talonpojat määrättiin vankeuden uhalla kuljettamaan postia, reitit olivat pitkiä ja postittelu oli kallista
- kruunun asioilla liikkuvien matkaa helpotettiin keskikeivareilla, jonne talonpohat lähettivät hevosen ja miehen kyyditsemään seuraavan keivarin

RASTUKSIA
- baltian eli liivinmaan sodan aikana ruotsi tarvitsi suomea tuki ja huoltoalueeksi, suomelta vaadittiin myös lisää veroja
- verot edelleen luontaistuotteina- vouti hoiti kihlakunnissa verojen keruun (omavaltainen tilittäminen ja jako)
- suurin rasite oli kuitenkin väenotto sotaan, veronmaksukyky heikkeni
- suomen heikko infrastruktuuri

PUHDASOPPISUUS

- ruotsissa reformaatio tapahtui lopullisesti 1600- lv, jolloin puhdasoppisuutta korostettiin tiukasti
- katolisia kouluja kiellettiin
- suomessa oli idästä tullutta ortodoksi väkeä, muuten luterilainen
- jokaisen oli omaksuttava kristinopin peruskappaleet
- lukutaito alkoi levitä, kun uskonnosta haluttiin tehdä kansantajuista
- velvoitettiin käymään kirkossa, istsuttiin säätyjen mukaisessa järjestyksessä

KOULUTUS

- koulujärjestelmä rapistui kustaa vaasan aikana
- suurvallan kehittyessä koulut pyrittiin irrottamaan kirkosta, mutta siihen ei pystytty

suomeen perustettiin 21 trivaalikoulua:
- opetus ruotsiksi, ylempänä myös latinaksi
- seurakunnissa oli kansanopetus suomeksi
- tärkein oppiaine oli latina
- muut oppiaineet esim. uskonto, kreikka, aritmetiikka, luonnontieteet, historia, kirjallisuus ja laulu
- opettajien määrä lisääntyi
- oli myös ruumiillista harjoitusta ja liikuntaa
- koulupäivät kellonympäri
- kaikki luokat usein samassa salissa
- kova kuri ja ruumiiliset rangaistukset

TURUN AKATEMIA

- turkuun perustettu yliopisto (kreivi Per Braunin aikana) > suomalaisten sivistys tavoitteena 1640
- tiedekuntia neljä: lääketiede, filosofia, teologia, juridiikka
- oli oma autonomia ja tuomiovalta
- tiede jäi kansaivälisestä kehityksestä jälkeen ( ei tutkimusta tai luovaa ajattelua) > oli kirkon ja virkamiesten koulutuspaikka
- opintomatkat myös yleisiä

Added to timeline:

Date: