27 gen 1918 anni - Sisällissodan syitä

Descrizione:

Sisällissodan syitä:

Itsenäistymisen jälkeen tilanne oli Suomessa jännittynyt, koska ratkaisematta oli monia yhteiskunnallisia ongelmia. Köyhän kansan olot olivat jo pitkään olleet huonot. Maaseudun tilattomien määrä oli kasvanut, ja torppareita huolettivat epävarmat vuokrasopimukset. Kaupunkien työläiset eivät myöskään olleet tyytyväisiä omaan asemaansa. Palkka oli huono, työpäivät pitkiä ja työttömyys yleistä.

⚬ Vuoden 1906 eduskuntauudistuksen jälkeen työväestö oli toiveikkaana odottanut olojensa parantumista. Politiikalla ei kuitenkaan onnistuttu vaikuttamaan asioihin, koska keisari hajotti hallituksen lähes joka vuosi. Työväestön usko todellisten uudistusten aikaansaamiseen heikkeni edelleen, kun heinäkuussa 1917 valtalaki jäi toteutumatta. Sosialistienemmistöinen eduskunta hajotettiin, ja sosiaalidemokraatit menettivät lokakuun vaaleissa enemmistönsä. Kun suomi vielä itsenäistyi työväen näkökulmasta porvareiden ehdoilla, oli työväestöllä useita tyytymättömyyden aiheita.

⚬Tyytymätöntä mielialaa kasvatti ensimmäisen maailmansodan aikana heikentynyt elintarviketilanne. Se oli kesällä 1917 varsin huono, koska elintärkeän Venäjän viljan tuonti Suomeen takkuili eikä maailmansodan vuoksi saatu viljaa Euroopasta. Kun vielä Suomen oma sato oli jäänyt kehnoksi, elintarvikkeiden hinnat kohosivat ja mustan pörssin kauppa rehotti. Osa kansasta näki suoranaista nälkää, mikä aiheutti lakkoja ja levottomuutta. Eniten ruoan puutteesta kärsi työväestö, jolla ei ollut varaa ostaa kallistuneita elintarvikkeita. Tilannetta pahensi työttömyys, jota kasvatti maailmansodan aikaisten linnoitustöiden loppuminen.

⚬ Suomeen syntyi keisarin kukistumisen jälkeen vähitellen järjestysvaltatyhjiö, koska maalla ei ollut omaa armeijaa, venäläisiin sotilaisiin ei luotettu eikä poliisilaitos toiminut enää kunnolla. Sekä porvarit että työväki alkoivat muodostaa omia vapaaehtoisia kaartejaan ylläpitämään järjestystä. Alun perin kummankaan puolen sotilaallisia joukkoja ei koottu sotimista varten, eikä joukoilla ollut aluksi aseitakaan.

⚬ Maaseudulle perustettiin keväällä 1917 suojeluskuntia, erityisesti paikkakunnille, joilla oli maatalouslakkoja.
⚬ Radikalisoituva työväenluokka huolestutti porvareita, mikä edelleen lisäsi suojeluskuntien perustamista. Suojeluskuntia perutettiin myös maassa olevien venäläisten sotilaiden varalle, erityisesti Pohjanmaalle.

⚬ Työväki yritti pitää järjestystä yllä punakaarteilla, joita oli alettu perustaa uudelleen sitten vuoden 1905 jälkeen. Lokakuun eduskuntavaalien jälkeen työväenliikkeen johto kehotti kannattajiaan liittymään kaarteihin. Osa työväestöstä lähti mukaan, koska luvassa oli palkkaa, ruokaa ja vaatteita.

!!Punakaarti on yleisnimitys, jolla kutsutaan Suomen työväenliikkeen 1900-luvun alun puolisotilaallisia joukkoja!!

⚬ Marraskuun yleislakko 1917 nostatti työväen itsetuntoa ja tunnetta joukkovoimasta. (Lakon ansiosta työväki sai yleisen 8 tunnin työpäivän ja kunnallisen äänioikeuden.

⚬ Venäjän bolševikkivallankumous sai osan Suomen työväestöstä myös uskomaan, että toverit idässä auttaisivat heidät valtaan.

⚬ Pehr Evind Svinhufvudin johtama senaatti oli huolissaan levottomuuksista Suomessa. Se halu palauttaa maahan järjestyksen.

⚬ Senaatti sai 12. tammikuuta 1918 valtuudet luoda maahan luja järjestysvalta. Asiaa tuli hoitamaan Venäjän armeijassa palvellut kenraaliluutnantti Garl Gustaf Emil Mannerheim (1867-1951). Suojeluskunnat nimitettiin hallituksen joukoiksi 25. tammikuuta, ja niiden tehtävänä oli estää Suomea ajautumasta sekasortoon. Senaatin päätös teki punakaarteista laittomia joukkoja, jotka tuli riisua aseista.

Suojeliskuntien muuttaminen hallituksen virallisiksi joukoiksi yllytti työväestöä vallankumoukseen.

Aggiunto al nastro di tempo:

Data: