1 janv. 1932 - Saksan kansallissosialistit, eli natsit (NSDAP)

Description:

Saksa selvisi 1920-luvun alun talouslamasta Yhdysvaltojen lainojen avulla, mutta lokakuussa 1929 alkanut uusi lamakausi romahdutti Yhdysvaltojen ja samalla myös Euroopan talouden. Saksassa oli pian miljoonia työttömiä. Adolf Hitlerin Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue (NSDAP) oli yrittänyt vallankumousta edellisen talouslaman aikana vuonna 1923. Epäonnistumisen jälkeen puolue valitsi parlamentaarisen tien ja yritti päästä valtaan politiikan kautta.

Kannatus vaaleissa vaihteli, mutta vuonna 1932 kansallissosialisteista eli natseista tuli maan suurin puolue. Voimakas vetoaminen kansallistunteeseen, lupaukset poistaa työttömyys ja nostaa maan talous jaloilleen toivat Hitlerille keskiluokan kannatuksen. Hitlerin puolisotilaallisten SA-joukkojen esiintyminen kaduilla järjestyksen tuojina lisäsi natsien suosiota.

Muut puolueet eivät pitäneet Hitleriä todellisena uhkana. Oikeistopuolueet suostuttelivat presidentti Paul von Hindenburgin antamaan Hitlerille tehtäväksi hallituksen muodostamisen tammikuussa 1933. Ne uskoivat pystyvänsä valvomaan Hitleriä hallituksessa, sillä kahdestatoista ministeristä vain kolme oli kansallissosialisteja.

Helmikuussa 1933 Saksan valtiopäivätalo paloi, ja palosta syytettiin kommunisteja. Hitler julisti maahan poikkeustilan. Kansalaiset menettivät perusoikeutensa, ja poliisi sai oikeudet vangita ihmisiä pelkän epäilyn perusteella. Tavoitteena oli heikentää opposition osallistumista maaliskuisiin vaaleihin. Natsit eivät saaneet niissä enemmistöä, mutta silti Hitler toi valtiopäiville lakiesityksen, jossa ehdotettiin valtiopäivien vallan siirtämistä hallitukselle. Laki hyväksyttiin, ja valtiopäivät menettivät merkityksensä.

Demokraattisesti valtaan nousseesta Hitleristä tuli diktaattori, ja Saksasta alettiin tehdä totalitaarista valtiota. Kansallissosialistisesta puolueesta tuli ainoa sallittu puolue, ja virkamiehistö ja tiedotusvälineet alistettiin puolueen valvontaan. Ammattiyhdistyksien tilalle tuli kansallissosialistinen työjärjestö. Koulujen opetusta muutettiin tukemaan natsien aatemaailmaa, esim. biologiassa korostettiin rotuoppia ja vahvemman oikeutta. Historian opetuksessa keskityttiin Hitlerin näkemykseen siitä, että suuria asioita voidaan saavuttaa vain taistelemalla.

Natseilla ei ollut varsinaista talousohjelmaa, mutta Hitler oli luvannut poistaa työttömyyden ja tehdä Saksasta omavaraisen. Näihin tavoitteisiin pyrittiin mm. säätelemällä teollisuustuontoa, työvoiman pakkosiirroilla ja aloittamalla mittavia julkisia rakennushankkeita, kuten moottoriteiden rakentamisia.

Joidenkin tutkijoiden arvioiden mukaan Hitler onnistui sisäpolitiikassaan hyvin ja valtakunta olisi saattanut kestää pitkään, ellei sota olisi syttynyt. Työttömyydestä päästiin, sillä lisääntynyt byrokratia, julkiset rakennushankkeet, vaurastuminen ja armeijan kasvattaminen loivat työpaikkoja. Työläiset saivat ilmaisia lomamatkoja, ja lomista tuli palkallisia. Tehtailivat olivat mielissään valtion tilauksista. Armeijan kasvattaminen lisäsi myös upseeriston keskuudessa Hitlerin kannatusta. Maanviljelijätkin olivat tyytyväisiä, sillä Hitlerin tavoittelema omavaraisuus merkitsi viljelijöille lainoja uusien peltojen raivaamiseen.

Toisaalta talouskasvu perustui paljolti asevarusteluun ja velkaantumisene. Vuonna 1932 Saksan vlatiolla oli velkaa n. 12 miljardia Saksan markkaa, mutta vuonna 1939 jo yli 40 miljardia. Saksa ei myöskään ollut ruoan suhteen omavarainen, mikä houkutteli valtaamaan alueita Puolasta ja Neuvostoliitosta. Hitlerin valtakunnan menestyminen vaati siis sotaa.

Ajouté au bande de temps:

Date: