Unkarin vallankumous (3 März 1848 Jahr – 13 Aug 1849 Jahr)
Beschreibung:
Ennen vallankumousta Unkari oli Itävallan vallan alla, hallitsijanaan Itävallan keisari Ferdinand I.
Lájos Kossuth piti vallankumouksellisen puheen 3.3. Tämä johti siihen, että vallankumoukselliset marssivat 15.3. Pestin toreille ja aukioille lukien kahtatoista vaatimustaan, keräten joukkoihinsa tuhansia unkarilaisia. Keisari Ferdinand taipui kahteentoista vaatimukseen, ja Unkarista tuli käytännössä itsenäinen maa 11.4.
Unkarilaiset poliitikot eivät kuitenkaan arvostaneet muita etnisiä kansoja, ja pitivät madjaareja (joita nykyään nimitetää unkarilaisiksi) ainoana oikeana Unkarilaisena kansana. Tästä johtuen monet kansat kapinoivat, ensimmäisenä serbit kesäkuussa.
Itävalta käytti tilannetta hyödykseen, ja teki yhteistyötä Josip Jelačićin, Kroatian johtajan kanssa, ja yhteisvoimin he yrittivät kukistaa Unkarin. Unkarilaiset kuitenkin löivät itävaltalaiset ja kroatialaiset joukot 29.9.
Tämän jälkeen Unkarille ei oikein tapahtunut mitään, paitsi että Kossuthista tuli Unkarin presidentti pääministeri Lajos Batthyányn erottua. Unkari alkoi rauhallisesti kasvattamaan armeijaansa, ja se ylsi jopa 100 000 sotilaaseen ennen lokakuun loppua.
Joulukuussa Itävalta päätti yrittää uudestaan. Ferdinand I ei voinut enää vastustaa Unkaria allekirjoitettuaan uudistukset huhtikuussa, joten hän luopui asemastaan ja teki veljenpojastaan Frans Joosefista Itävallan keisarin 2.12.
Frans Josef hyökkäsi Unkariin, mutta 1849 keväällä Unkarin ja Itävallan taistelu jäi pattitilanteeseen. Frans Joosef päätti pyytää apua Venäjältä. Peläten Unkarin vallankumouksen leviämistä Puolaan, Nikolai I auttoi Frans Joosefia, ja yhteisvoimin he kukistivat Unkarin 13.8.
Zugefügt zum Band der Zeit:
Itävallan tapahtumat Euroopan Hulluna Vuotena
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/German_revolutions_o...
Datum:
