Ihmiskunnan historia
Category: Andere
Wurde aktualisiert: 13 Aug 2020
Ylppäreihin valmistava
Autoren
Created byPalmera Music
Attachments
Ereignisse
Neoliittinen vallankumous Mesopotamiassa
- ilmastoteoria, lämpeneminen hävitti suurriistan
- väestöteoria, ruoantarve kasvaa
- muutos on hidas
- johtaa heimojen asettumiseen ja korkeakulttuurien syntyyn
- sukupuoliroolien synty
- eroosioEnsimmäinen kaupunki Catal Hüyük syntyyKorkeakulttuurit syntyvät jokilaaksoihin
- Mesopotamia, Egypti, Intia, Kiina
- joki tuo hedelmällsiyyttäLukutaito syntyy MesopotamiassaAura keksitäänKreikkalaisten muutto Balkanille päättyy
- polikset
- siirtokunnat
- kaupankäynti Välimerellä
- yhteinen kulttuuri - kieli, uskonto, juhlaperinne
- yhteinen vihollinen Persia
- tieteellisen ajattelun synty, filosofiametsästys-keräilykulttuurit
- pienet heimot, liikkuivat säännöllisesti ravinnon perässä
- väestönkasvu minimaalistaEnsimmäiset Kristinuskoon viittaavat löydöt SuomessaSuuri skisma
- näkyi myös SuomessaRuotsalaiset ristiretket SuomeenPähkinäsaaren rauha 1323
- Ruotsi ja Novgorodilaiset
- Ruotsin valta Suomessa vakiintuu (linnat)Suomen ensimmäinen kirkkoTurku perustetaanRuotsissa kuningas ja kirkko asettuvat tukemaan toisiaan
- kuninkaan valta kasvaa
- maa jaetaan linnalääneihin 1300-luvulla
- verojärjestelmä syntyy kirkollisveron pohjalta
- kruunu tukee kaupunkien perustamista kaupankäynnin tehokkaan verotuksen vuoksi
- yksinoikeus kauppaan: Turku, Naantali, Porvoo, ViipuriRuotsissa valtakunnan yhteinen laki
- kuninkaan vallan kasvun seurausta
- oikeussalit yleistyivät
- keskusvallan rahantarve: rangaistukset sakkojaRooman tasavallan syntyHansaliitolla paljon vaikutusta Itämeren kauppaan 1200 - 1400-luvuilla
- suhteita kaupunkien ja valtioiden johtajiin
- killat
- vallan kasvaessa muodostoi Lyypekin johtamaksi sotilaalliseksi suurvallaksiSuomalaisten arjesta
- tulipalot kaupungeissa yleisiä
- avioliitot tehtiin naittoperiaatteella
- nainen oli miehen alaisuudessa
- vilja oli ruokapäydän pääasia
- opetuksesta vastasi kirkko (katedraalikoulut, pojat)
- koulutetuista tuli pappeja, kauppiatia ja virkamiehiä
- sodat Venäjän kanssa melko yleisiäKustaa Vaasa kukistaa Tanskan kuningas Eerikin ja tulee Ruotsin kuninkaaksi
- Eerikin valloitusretki Tukholmaan
- Tukholman verilöyly 1520
- Kustaa Vaasan johtama kapinaliike syrjäyttää kuninkaanPerinnöllinen kuninkuus läpi Ruotsissa Kustaan johdolla 1544Kustaa Vaasa kasvatti Ruotsissa keskushallinon valtaa:
- reformaatio (kirkon rikkaudet, hengellinen valta)
- voitto hansasta sodassa
- tehostettu verotus (voudit, peltojen mukaan verotus
--> lounaissuomalaisilta sarkapelloilta enemmän varoja)
- uudisasutus
- keskushallinnon rakennemuutos (kanslia ja kamari)Kustaa Vaasa kuolee
- vanhin poika Eerik XIV perii kruunun, valtataistelu Juhanan III:n kanssa
- Juhanasta Suomen maakunnan herttua
- kiista maakuntien itsenäisyydestä johtaa välirikkoon, Juhana vangitaan
- Eerik joutuu välirikkoon aatelin kanssa , joka nostaa Juhanan valtaan 1568
- kruunun ja aateliston välit kireällä 1500-luvullaTäyssinän rauha
- Ruotsin ja Venäjän välillä
- rauhan myötä Suomen merkitys valtakunnassa väheniKalmarin unioni perustetaan Tanskan, Norjan ja Ruotsin välille
- hansan vaikutusvallan heikentämiseksiRuotsin kuninkaat:
1500-luku:
- Kustaa Vaasa
- Eerik XIV
- Juhana III
- Sigismund
1600-luku:
- Kaarle IX
- Kustaa II Aadolf
- Kristiina
- Kaarle X Kustaa
- Kaarle XI (itsevaltius 1690)
- Kaarle XII (15v, SPS)Suurvalta-aika
- 30-vuotinen sota Saksassa ja Baltiassa, Kustaa II ja armeijan uudistukset (rasitukset suomelle)
- Ruotsi hallitsee Itämerta
- Ruotsin ulkopolitiikan painopiste siirtyy idästä länteen
- vain Turku, Viipuri ja Helsinki tapulikaupunkeja
--> Suomen merkitys valtakunnassa pienenee
- maailmankaupan kehittyessä Suomen tärkein vientituote oli terva
- keskushallinnon luottamus Suomeen oli heikkoa,
koska suomalaiset aateliset tukivat Sigismundia 1500- ja 1600-luvun taittessa
- koulujärjestelmä ehostSuomesta vietiin
- turkiksia (varsinkin oravaa)
- voita
- vuotia
- kuivattua kalaa
Suomeen tuotiin
- suolaa ja muita mausteita
- kankaita
- viiniäKenraalikuvernöörien uudistukset
- uudet kaupungit
- Posti
- kievarit virkamiesten käytössäSuuri Pohjan sota alkaa
- vihollisliittouma: Venäjä, Saksa, Tanska
- Ruotsin armeija oli hyvässä kunnossa, mutta ei kestänyt pitkittyvää sotaa
taloussyistä
- Isoviha (1713 - sodan loppu)Uudenkaupungin rauha
- Suuri Pohjan sota
- Ruotsi menettää alueita Baltiassa, Saksassa ja Suomessa
- suurvaltakausi päättyy
- kuningasta pidetään syypäänä --> valta valtiopäiville
- Porvariston valta kasvoi, talonpoikien väheniMyssyt
- vahva paikallisvalta
- taloudellinen liberalismi
- maltillinen ulkopolitiikka
Hatut
- vahva keskusvalta
- merkantilismi
- aggressiivinen ulkopolitiikkaHattujen sota 1741-1743
- Ruotsi hyökkää Ranskan tuella Venäjälle
- epäonnistuu
- Pikkuviha 1742-1743
-Ruotsi menettää lisää alueita Turun Rauhassa 1743Suomenlinnan rakennustyöt alkavatHyödyn aika
- valistus ja aluemenetykset sysäsi liikkeelle
- talouden liberalisointi
- sananvapaus
- maataloudsuudistukset (isojako)
- porvariston ja talonpoikien asema paranee
- väestönlaskenta
- terveydenhuoltoon alettiin kiinnittää huomiota
- tieteiden arvostus kasvoi
- valistunut itsevaltias Kustaa III lievensi rangaistuksiaTorpparilaitos syntyyKuningas Sigismundin ja Kaarle IX:n valtataistelu
- Sigismundin linnaleirit ja talonpoikien veronkorotukset
- nuijasota
- Suomen alue merkittävässä osassa
- Kaarlen astuttua valtaan keskushallinto suhtautui
Sigismundia tukeneeseen Suomeen epäluulollaSääty-yhteiskunta väistyy luokkayhteiskunnan tieltäSarajevon laukaukset
- Itävalta-Unkari (-- Saksa, Bulgaria, Ottomaanit) julistaa sodan Serbialle
- Venäjä (-- Ranska, Japani) puolustaa slaaveja
- Saksan hyökkäys Ranskaan tuo britit mukaan
- Saksan tavoitteena talouskasvun kiihdytys aluevalloituks
- Brittien tavoitteena säilyttää siirtomaaimperiumi
- kaikkien tavoitteena alue- ja siirtomaavalloitukset
- teollistuminen --> ennennäkemättömät aseet
--> valtioiden itsevarmuus
- valtioliitot
- nationalismiSuurlakko Venäjällä (eli myös Suomessa)
- Nikolai II: n asema horjui Japanin tappion jälkeen
- keisari ja lähippiri eli ylellisesti
- teollisuus vähäistä
- valtakunnan laajuinen lakko
- myönnytykset kansalle (Suomelle eduskunta)Venäjällä Helmikuun vallankumous
- keisari menettää armeijan suosion Saksan vastaisten tappioiden jälkeen
- nälkämellakat
- keisari vallasta, väliaikaishallitus ei saa otetta maasta
- neuvostot ovat paikallisessa vallassaLokakuun vallankumous
- Leninin johtamat bolsevikit valtaan
- Suomen itsenäisyys
- Neuvostoliitto syntyySaksan keisarikunta yhdistyy Preussin johdolla
- Ranska-Preussin sota päättyy rauhansopimukseen Versaillesissa 1871
- Otto von Bismarck
- Saksa solmii liiton Itäv.-Unkarin ja Italian kanssa
-I MS päättyy Versaillesin rauhaan
- Saksa menetti itäisiä alueita
- Reininmaan demilitarisointi
- armeijan rajoitukset
- Saksa joutui myöntämään olleensa yksin
vastuussa sodasta ja maksamaan korvauksia
- Wilson kannatti eri linjaa
Valtatasapaino muuttui:
- Jenkit kokivat verrattain vähän tappioita
- jenkkiyritykset tekivät mittavia voittoja
- Saksan, Ranskan ja Brittien talous koki kolauksen
- Keisarikunnat Itävalta-Unkari, Venäjä, Ottomaanien valtakunta hajoavat1920-luvulla talousvaikeuksia
- I MS
- kauppasuhteet heikot
- loppupuolen lama
- ääriliikkeiden suosio kasvaaNatsivoitto Saksan parlamentissa
Syyt:
- talousvaikeudet
- populismi (juutalaiset, Saksan kunnia)
- ulkoparlamentaariset keinot (kidutus. lavastus)
- kommunismin pelko
- karismaattinen johtaja
- HäpeärauhaFasistit, Mussolini valtaan ItaliassaMolotov-Ribbentropin sopimusSaksa hyökkää Puolaan
- vastarinta murtuu alle kkNeuvostoliitto hyökkää PuolaanTanskan ja Norjan miehitysMainilan laukaukset
- Talvisota syttyyMoskovan Rauha
- NL voittaa
- aluemenetykset
- Karjalassa
- Jäämerellä
- kainalossa (Salla)Suomen Jatkosota alkaa Saksan tuellaSuomessa Moskovan välirauha
- aluemenetykset samat kuin Moskovan
rauhassa käsivartta lukuunottamatta
- raskaat sotakorvaukset, jotka maksetaan
pääosin raskaan teollisuuden tuotteina
-Saksa hyökkää Ranskaan
- miehitys 22. kesäkuutaItalia hyökkää Kreikkaan ja
Pohjois-Afrikkaan
- tukea SaksaltaOperaatio Barbarossa
- hyökkäykset Leningradiin, Moskovaan ja
Kaukasukselle (öljy)
- NL: aluksi suuret tappiot
- syksy hidasti hyökkäystä
- poltetun maan taktiikka
- hyökkäys eteni pitkälle, mutta kaatui
NL:n armeijan ryhtiliikkeeseen ja
huonoihin huoltoyhteyksiinJapani hyökkää Kiinaan
- raakuudet
- liitto Saksan kanssa
- valloitukset jatkuvat Kaakkois-Aasian saarillaPearl Harbor
- Tyynenmeren sota alkaa
- USA mukaan sotaan sekä EuroopassaTeheranin konferenssi
- Stalin, Churchill, Roosevelt
- päätös Länsirintaman avaamisestaNormandian maihinnousu
- Länsirintama aukeaa
- yksi sodan käännekohdista
Neuvostoliiton suurhyökkäys
- valmistelee NL:n kylmän sodan
aikaista politiikkaaSota päätty Euroopassa
Miksi Akselivallat hävisivät?
- taloudelliset syyt
- pitkä sota, kaksi rintamaa
- miehitysalueilta ei saatu tarpeeksi resursseja
- liittoutuneiden resurssit valtavat
- taktiset virheet (vetäytymispolitiikka, tuhomaisleirit, kahden rintaman sota)
- akselivaltojen alkumenestys perustui
ylivoimaiseen Blitzkriegiin
- liittoutuneiden teknologia kehittyi sodan
aikana paremmaksiSota päättyy TyynellämerelläNeuvostojoukot saapuvat BerliiniinSaksa häviää Stalingradin taistelun
- akselivallat menetti n. 850000 sotilasta
- Hitlerin vetäytymiskielto
- käännekohta itärintamallaEl Alamein
- Liittoutuneiden voitto
- Suezin kanavan hallinta
- mahdollisti maihinnousun Italiaan 1943Liittoutuneiden maihinnousu Italiaan
- fasistien suosio Italiassa romahtanut
huonon sotamenestyksen ja talousvaikeuksin
vuoksi
- mahdollisti Saksan painostuksen etelästä
- Saksa menetti liittolaisenMidwayn taistelu
- USA voittaa
- tärkeä tukikohta
- Japanin menetykset korkeammat kuin USA:nHiroshiman ja Nagasakin atomipommitukset
- Japani antautuu ja se miehitetäänUSA sijoittaa joukkoja EurooppaanSodan seurauksia
Itä-Euroopassa:
- Itäblokki syntyy
- Puola saa alueita Saksasta, siirtyy länteen
(NL kuitenkin miehittää)
Eurooppa (erityisesti Länsi-) menettää merkitystään
- USA ja NL maailman navat (kylmä sota)
- Eurosiirtomaat itsenäistyvät aaltona
- YKNanjingin verilöylyJaltan huippukokous
- liittoutuneiden johtajien kokous Krimillä
- keskustelu sodanjälkeisestä Euroopasta
- Saksan jako päätettiinLiitoutuneiden Potsdamin huippukokousNL kylmän sodan politiikasta
- itään hyökätty lännestä historiallisesti usein
- op. Barbarossan kauhut tuoreessa muistissa
- itäblokin muodostaminen toi venäjälle turvaa
- itäblokki hallussa voimakeinoin, oppositio kumoon,
sananvapaus olematon
- kommunistien valtaannousulla oli suosiota
itäeuroopan maiden tuoreen natsimiehityksen jälkeen
- YYA
- kilpavarusteluUSAn kylmän sodan politiikasta
- demokratian ja markkinatalouden ajaja
- Marshall-avulla pyrittiin estämään
kommunismin leviäminen
- kaupankäynti oli suuri motiivi
- 1949 asti ydinasemonopoliKylmästä sodasta
- Yhdysvaltojen tukemien demokraattisten valtioiden ja
NL:n tukemien kansandemokratioiden välien kireys 1945-1991
- jännitteet alkoivat jo II MS aikana
- jännite välillä hellitti ja kiristyi (
Syitä:
- lännen ja idän ideologioiden ristiriita
- USA ja NL kilpailu vaikutusvallasta ja resursseista
- jännitteiden säilyttäminen ja asevarustelu hyödytti
joitakin tahoja yhteiskunnassa
- ulkopoliittiset kiistat veivät huomion pois sisäpolitiikastaNL vaatii länsivaltoja vetämään joukkonsa
BerliinistäBerliinin muuri rakennetaan
- taustalla muuttoliike, Länsi-Berliinin rikkaus
ja lännen periksiantamattomuusStalin kuoleeBerliinin saartoGeneven huippukokous
- lännen ja idän yhteistyö
- tavoitteena globaali turvallisuusUnkarin kriisi
- NL:n vaikutusvallan vastainen kapina
tukahdutetaan väkivalloin
- natsimiehityksestä vapauttaneet alkavat
tuntua sortajiltaKuuban kriisi
- kommunistit valtaan Fidel Castron johdolla 1958
- USA asettaa Kuuban kauppakieltoon, NL
ostaa sokerit
- NL:n sijoitettua ohjuksia Kuubaan, USA asettaa
merisaarron
- NL vetäytyy ja kriisi laukeaaLiennytyksen ajanjako alkaaVietnamin sota syttyyTsekkoslovakian kriisi
- NL epäsuosiossa, muistuttavat natsimiehitystä
- "Prahan kevät"
- vapausliike pyrki tekeem TS:stä itsenäisemmän osan
NL:ää, jossa vapaampaa
- päättyi, kun NL miehitti maanNato perustetaan
- jäsenet: USA, Ranska, IB, Belgia, Alankomaat,
Islanti, Norja, Luxemburg, Portugali, Italia,
Kanada, Tanska
- vastapainoksi Varsovan liittoSALT IETYK HelsingissäNL miehittää Afganistanin
- USA:n tukema kapina alkoi vuotta
aikaisemmin ja jatkui 1989 astiNeuvostoliitton taloustilanteesta
- 1970-luvun öljykriisi oli edullinen
- 1980-luvulla sijoitusten ja suunnitelmatalouden jäykkyys,
asevarustelu ja luonnonvarojen tuhlaaminen alkoi tehdä
hallaa taloudelleKorean sota syttyy, osapuolet:
- demokraattinen Etelä-Korea (Korean tasavalta)
- sosialistinen Pohjois-Korea (Korean
demokraattinen kansantasavalta)
- USA ja NATO-maatSaksan liittotasavalta liittyy NatoonSolidaarisuus-liike kapinoi Puolassa
- tukahdutetaan väkivalloinUusia NATON ohjuksia Eurooppaan ja NL
ampuu alas kroealaisen matkustajakoneenGorbatsov NL:n johtoon
- talous huonossa jamassa, uudistuspolitiikka
- talousuudistus "perestroika"
- raskaan teollisuuden uudistus
- sensuurin vähentäminen "glasnost"
- pidetty länsimaissa
- johti valtataisteluun ja itsenäistymisliikkeiden
voimistumiseen
- lopulta NL hajoaa uudistustenSputnik 1 kiertää maanEnsimmäinen kuulentoPorvoon valtiopäivät
- Allu I
- Suomi sai pitää
- perustuslain
- valuutan
- kielen
- uskonnon
- säätyjaon
- asevoimat
- Pietariin Suomen asioiden komitea
- Allu oli uudistusmielinen, halusi kokeilla
- uusia juttuja Suomessa ja rauhoittaa heitä
(Suomessa keskiajan ja Vihojen aikaista idänpelkoa
- nationalistisessa historiantutkimuksessa
merkitystä ylipainotettuAutonomian vaikutuksista Suomeen
- taloudellinen itsenäisyys hyödytti
- aatelisille enemmän valtaa, koska virat
- talonpojat hyöytyivät linnaleirien lakkauttamisesta
- papisto piti luterilaisuuden säilymisestäSuomessa katovuosia, yli 10% kuoli
- taustalla huono sää, jakeluverkosto,
varastointi ja senaatin hidas reagointi
- väestönkasvu ollut 1800-luvulla voimakasta
- seurauksena terveydenhuoltoon, kulkuyhteyksiin
ja varastointiin kiinnitettiinn enemmän huomiota
- karjatalouteen keskittyminen1800-luvun lopulla talouskasvua
- maatalous kehittyy, viljaa halvalla esim idästä
- kasvaneen karjatalouden tuotteista hyvä hinta
- kehittynyt viljelykoneisto
- teollistuminen lisäsi puutavaran kysyntää
- kasvatti maaseudun elintasoeroja (väestönkasvu,
koneita omistavien tuottavuusetu)
- torppariongelmat pahenevat
- väestönkasvu --> siirtolaisuus (n. 300 000)Allu II valtaan
- uudistukset
- valtiopäivät 2. kertaa koolle 1863
- oma sotaväki 1878
- taloudellinen liberalismiSuomelle oma armeija (suojeluskunta)Valtiopäivät koolle 3 vuoden välein
- demokratian juuret istutetaan
- puoluejako alkaa vähitellenKunnallisuudistusSuomen pankki, markkaFinlaysonin tekstiilitehdas TampereelleMetalliteollisuus kiihtyy, rautaruukitHelsinki-Hämeenlinna rautatieHelsingistä pääkaupunki
- Pietarin läheisyys, Viapori
- Turku on ruotsiläheinen
-1800-luvun trendejä
Teollistuminen ja tiede
voimistavat toistensa kehitystä
- rautatiet
- lääketiede
- aseet
- fysiikka ja kemiaNew
eventPerioden
KeskiperkeleEsihistoriallinen aikaVarhaisten korkeakulttuurien aikaAntiikkiKansainvaellusaikaRenessanssiUusi aikaUusin aikaSumerien kukoistusKreikkalainen siirtolaisaaltoRautakausi SuomessaKeskiaika SuomessaMerkantilismiII MS1808-1809 Suomen sota
- Venäjä miehittää Suomen osana Napoleonin
asettamaa brittien kauppasaartoa
- Ruotsin armeija huonosti valmistautunut
- lopulta Suomesta osa Venäjän keisarikuntaa
Comments